Virossa lähetettiin tiistaiaamupäivänä hälytys maan ilmatilaan tunkeutuneesta droonista. Se ammuttiin alas, minkä jälkeen maan puolustusviranomaiset tiedottivat tarkalleen, kuinka tilanne oli edennyt.
Ero Suomeen oli huomattava. Suomeen saapuneita drooneja ei ole ammuttu alas. Lisäksi viime perjantaina Uudellemaalle annetusta droonihälytyksestä jäi kansalle käteen pääasiassa kysymyksiä ja hämmennystä.
Viron kansainvälisen puolustustutkimuksen ICDS:n johtaja Kristi Raik toteaa STT:lle, ettei tilanteita voi täysin verrata toisiinsa. Tiistai oli ensimmäinen kerta, kun Viron ilmatilaan tullut drooni ammuttiin alas, mutta ei ensimmäinen Venäjältä Viroon eksynyt drooni.
– Tässä tapauksessa olosuhteet olivat suotuisat sille, että se pystyttiin ampumaan alas niin, että riskit olivat pienet. Toki näihin aina liittyy riskejä, se on yksi syy, miksi sitä ei aina tehdä, Raik sanoo.
– Hyvä, että todistettiin, että on valmiudet ja kyky ampua drooneja alas. Se ei tarkoita, että se on aina järkevin tapa toimia.
Raikin mukaan Virossa on yleisesti Suomea avoimempi viestintä turvallisuusasioihin liittyen. Tämän vuoksi myös drooniasiassa kansalle viestittiin melko tarkasti, mitä reittiä tieto droonista tuli, miten ja missä se ammuttiin alas ja kuka alasampumisen suoritti.
– Ihmisillä kuitenkin on paljon näitä kysymyksiä, niin en näe mitä harmia tai haittaa siitä avoimuudesta olisi, Raik sanoo.
Erilaiset vaaratasot
Virossa kansalaisille annettavat drooniuhkaa koskevat ohjeet eroavat myös Suomesta. Viron potentiaalista drooniuhkaa koskevissa ohjeissa ihmisiä kehotetaan jatkamaan päiväänsä normaalisti, eikä heidän tarvitse suojautua. Suojautumiseen on kuitenkin oltava valmiudessa.
Suomessa ihmisiä sen sijaan kehotetaan hakeutumaan sisätiloihin myös silloin, jos he ovat liikkeellä vaikkapa autolla.
Viron pelastuslaitoksen pääjohtaja Margo Klaos kertoo STT:lle, että Virossa ilmavoimat päättää, onko uhka kuinka suora tai akuutti. Uhka-arviosta riippuen ihmisille voidaan lähettää eritasoisia varoituksia.
Tiistain varoitus oli tasoltaan niin sanotusti keltainen, mikä tarkoitti, että ihmisten on oltava varuillaan.
– Olemme päättäneet, ettei jokaisen alueellemme saapuvan droonin tarvitse aktivoida punaisen tason varoitusta. Tähän asti olemme käyttäneet keltaisen tason varoituksia, Klaos sanoo.
Punaiseksi hälytykseksi kutsutaan tilannetta, jossa Viron ilmavoimat näkevät droonin uhkaavan alueita, joissa on ihmisiä ja heidät käsketään suojaan. Tällaisissa tilanteissa ihmisiä voidaan varoittaa myös sireenillä.
Kevään aikana Virossa on ollut neljä ilmauhkaa koskevaa hälytystä ja ne ovat kaikki olleet tasoltaan keltaisia.
Molemmilla mailla opittavaa
Raikin mukaan Virossa seurattiin tiistaina maahan eksynyttä droonia jo ennen kuin se ylitti Viron rajan. Mahdollinen ihmisiin kohdistuva uhka oli siis voitu määrittää melko tarkasti.
– Näissä on varmaan kussakin maassa paljon kehitettävää, että miten uhkataso määritellään. Sitten voi tulla ylilyöntejä, niin kuin ilmeisesti Suomessa perjantaina kävi, Raik toteaa.
Suomen ja Viron on hyvä pyrkiä imemään toisiltaan oppia siitä, miten droonitilanteisiin on paras tapa reagoida jatkoa ajatellen, Raik sanoo.
– Yksi puoli on se, mitä kykyjä on olemassa, mutta toinen on se, mikä on päätöksenteko, kun drooni lentää ilmatilaan.
