Vaasa on vanha ja historiallinen kaupunki, jota pidetään yleisesti kauniina. Kaupunkikuva on kuitenkin muuttunut huimasti viime vuosikymmeninä, ja Vaasasta on purettu runsaasti vanhoja rakennuksia. Toki niitä on myös säilytetty jopa 1800-luvulta ja 1900-luvun alkupuolelta.
Kysyimme muutamalta asiantuntijalta, voisiko tänä päivänä rakentaa samankaltaisia tai -tyylisiä rakennuksia kuin 1900-luvun alussa tai jopa 1800-luvulla.
Pohjanmaan museon rakennustutkijan Outi Orhasen mukaan se on mahdollista ainakin teoriassa, sillä osasta vanhoja rakennuksia on olemassa rakennuspiirustukset. Kaikista niitä ei kuitenkaan ole.
– Piirustuksia ei ole talletettu järjestelmällisesti, vaan niitä on erilaisissa paikoissa kuten kaupunginarkistossa, museolla, kansallisarkistossa ja muuallakin. Joidenkin talojen piirustukset ovat hävinneet.
Esimerkiksi Vaskiluodon sillan päässä sijainneen Niemelän kahvilarakennuksen piirustuksia tuskin enää on, vaikka se oli erityisen kaunis rakennus. Se purettiin joitakin vuosikymmeniä sitten.
– Se oli Terijoen huvila, Orhanen sanoo. Niemeläntien varrella Vaskiluodossa on jäljellä joitakin Terijoelta sodan jälkeen tuotuja huviloita.
Sen sijaan valtion virastotalon paikalla sijainneessa puistossa olleen Hahlin huvilan piirustukset ovat tallessa. Siellä oli myös Wolffin huvila, jonka rakennuspiirustukset ovat niin ikään säilyneet.
– Sisäsatamassa kaupunginrannassa oli myös erittäin hienoja rakennuksia, esimerkiksi ruokalarakennus Kuntsin taidemuseon lähistöllä.
Sisätilat eivät välttämättä toimi
Orhanen toteaa, että 1800-luvun ja 1900-luvun alun talojen kopioiminen täydellisesti tähän päivään olisi hankalaa ainakin sisätilojen osalta.
– Silloiset sisätilat eivät taivu nykytarpeisiin. Esimerkiksi nykyinen talotekniikka vaatii enemmän tilaa ja kylpytilat ovat erilaisia.
Kuitenkin ulkonäöltään vanhanhenkisten talojen kaltaisia uudisrakennuksia voisi tehdä.
– Esimerkiksi Kristiinankaupungissa keskustaa on täydennetty uudisrakennuksella, joka on kopio vanhasta talosta. Se on onnistunut ratkaisu.
Vanhoja piirustuksia pitää osata etsiä
Orhasen mukaan Ruotsissa, Tanskassa ja Keski-Euroopassa on rakennettu ja rakennetaan jonkin verran samankaltaisia uusia taloja kuin vaikkapa sata vuotta sitten.
– Tyylisuuntaa kutsutaan historismiksi. Se soveltuu hyvin, kun täydennetään kaupunkirakennetta, jotta se pysyy ehjänä. Tietääkseni kokonaisia uusia asuinalueita ei ole tällä ajatuksella rakennettu.
Jostain syystä historismia ei ole Suomessa harrastettu.
– Meillä ei ole haluttu kerrata vanhoja tyylejä.
Orhanen sanoo, että historismi toimii ainakin taloissa, joiden pohjat ovat toimivia nykyihmisille.
– Kerrostalorakentaminen ei taivu vanhoihin malleihin niin hyvin kuin omakotitalot. Talotehtailla ei myöskään ole tarjolla juurikaan vanhahtavia malleja. Poikkeuksen tekevät perinteiset pohjalaistalot, joita nykyään rakennetaan jopa hirrestä.
Orhanen sanoo, että vanhanhenkisen talon rakentamisesta kiinnostuneen pitää olla ylipäätään tietoinen siitä, että vanhoja rakennuspiirustuksia on arkistoitu.
– Niitä pitää osata myös etsiä.
Vanhaa ei ole arvostettu
Arkkitehti Gunilla Lång-Kivilinna LKL-arkkitehdeistä sanoo, että on rahakysymys, miksei nykyään enää rakenneta yhtä koristeellisia rakennuksia kuin vuosikymmenet sitten.
– Nykyään työvoima ja rakennusmateriaalit ovat kalliimpia. Vanhanmallisten rakennusten tekeminen vaatii paljon työtä ja osaamista.
Nykyään vallalla on tehokkuusajattelu, jolloin pinta-alaa pitää pystyä myymään mahdollisimman paljon. Lång-Kivilinna toteaa myös, että kulloisetkin rakennustyylit ovat ajan ilmiöitä.
– Kyse on siitä, mitä kunakin aikana arvostetaan. Sodan jälkeen ei ole arvostettu vanhaa, vaan korvattu se uudella. Kaikki eivät halua vanhahtavia rakennuksia, vaikka niitä hienoina pidettäisiinkin.
Vastuu ympäristöstä monilla
Lång-Kivilinna ei näe periaatteellista syytä, miksei 1900-luvun alun kaltaisia rakennuksia voisi kopioida ja rakentaa uudestaan.
– Tänä päivänä omakotitalorakentajat ostavat kuitenkin yleensä valmistalopohjan talotehtaalta, eivätkä mieti vaihtoehtoja.
Vastuu siitä, minkälaisia taloja ja ympäristöä kaupunkiin rakennetaan, on monilla harteilla. Sitä kantavat muun muassa poliittiset päättäjät, kaavoitus ja arkkitehdit.
– Poliitikot vaikuttavat muun muassa siihen, kuinka tehokasta ja tuottavaa rakentamista harjoitetaan.
Mukaan tarvitaan erikoisosaajia
Vaasan rakennuskorjauksen VRK:n toimitusjohtaja Tom Rabb sanoo, että kopioita viime vuosisadan alun taloista olisi täysin mahdollista rakentaa. Siihen tarvitaan kuitenkin erikoisosaajia.
– Se edellyttää arkkitehdin mukaan ottamista. Hänen täytyy käydä läpi rakennuspiirustukset ja -kuvat sekä suunnitella talo nykyrakentamiseen sopivaksi. Suunnitteluun tarvitaan myös sähkö- ja lvi-ammattilaisia.
Historiallisen talon rakentaminen vaatii normaalia enemmän työntekijöitä ja työaikaa.
– Jos kyseessä on hirsirakentaminen tai kivijalkaa tehdään luonnonkivistä tai taloa koristellaan puusorvauksilla, tarvitaan mukaan erikoisosaajia. Se myös maksaa, Rabb sanoo.
Säilyttämistä olisi voitu selvittää
Pohjanmaan museon emeritus kulttuurihistorioitsija Erkki Salminen toteaa, että Vaasassa on varmasti tehty virheitä ja purettu taloja, joita olisi voitu säilyttää.
– Olisi ainakin voitu selvittää, voisiko niitä säilyttää.
Hän pitää virheenä juuri Niemelän kahvilan purkamista Vaskiluodossa.
– Se oli turha purkaminen. Se oli tosi hieno talo, jonka tilalle ei ole tullut mitään.
Turha purkaminen oli myös vanhalla hautausmaalla sijainnut siunauskappeli.
– En tosin tiedä, missä kunnossa se oli tuolloin, Salminen sanoo.
Virhe on sekin, kun suojellaan ja säilytetään rakennuksia, joiden annetaan lahota paikoilleen.
– Ehkä jopa tarkoituksellisesti.
Salminen nimeää kauniiksi myös Ylätorilta hävitetyn Wolffin talo, joka jäi kauppakeskus Rewellin alle.
– Se oli tyylikäs talo. Toisaalta sen tilalle noussut Rewellin talo on tyylikäs oman aikansa edustaja. Muutakin hienoa rakennuskantaa on purettu torin ympäristöstä, esimerkiksi Citymarketin paikalta.
Toisaalta kaupungissa pitää näkyä eri aikakausien rakennuskantaa.
– Se luo sinne kerroksellisuutta.