Vaasa-lehden juttu ”Ylivaasalaisia paikkoja ja sanoja” sai viime torstaina 21.11. pronssisijan eli 3. palkinnon Uutismedian Liiton järjestämässä Vuoden kaupunkilehtijuttu -kilpailussa. Kisassa oli samassa kategoriassa kilpailemassa 67 hyvää juttua.
Pronssijutun oli tehnyt huipputyöryhmä, johon kuuluivat Vaasa-lehden toimittaja Riikka Ilmonen, lehden silloinen vt. päätoimittaja Laura Krohn, taittaja Pia Ojanen ja Ilkka-Pohjalaisen verkkotoimittaja Mikko Kallionpää.
Juttu julkaistiin alun perin 20.9.2023. Katso juttuaukeama Vaasa-lehden näköislehdestä tästä.
Yhteistyössä ideat sinkoilivat
Laura Krohn kertoo, että idea juttuun syntyi – niin kuin monet hyvät ideat – työpaikan kahvihuoneessa.
– Jo vuosia aiemmin Ilkka-Pohjalaisen toimittaja Mikko Kallionpää oli laatinut uusille kesätoimittajille listan Vaasan kaupunginosista ja niiden oikeaoppisesta taivutuksesta sekä kaupunkiin liittyviä lempinimiä. Mikko heitti idean, että siitä voisi saada hyvän jutun kaupunkilehteen.
Vuosien mittaan Kallionpää oli kasvattanut listaansa ja laatinut kesätoimittajille muitakin ohjeita.
– Eihän muualta Vaasaan tuleva kesätoimittaja voi tietää, taipuuko Palosaari Palosaarella vai Palosaaressa. Ja mistä erottaa Alatorin ja Ylätorin.
Krohn sanoo Kallionpään idean tulleen hyvään aikaan: Syksyllä oli uusia opiskelijoita muuttamassa Vaasaan. Niinpä heille ja kaikille muillekin uusille vaasalaisille päätettiin laatia opastusjuttu, miten Vaasassa ollaan ja puhutaan.
– Otimme mukaan esimerkiksi Vaasan maamerkkejä, kuten Hietalahden jalkapallostadionin ja Vaasan kaupungintalon. Ideat vain sinkoilivat, kun työstimme tätä yhdessä. Arvelimme, että juttu kiinnostaa uusien vaasalaisten lisäksi myös vanhoja vaasalaisia – ja niinhän se tekikin, kertoo Krohn.
Pläkä, ploosu ja heido!
Mukaan juttuun otettiin myös tunnettujen vaasalaisten kasvojen esittelyä. Kuvien kera juttuun päätyivät esimerkiksi Vesku Jokinen ja rap-duo Kuningas Pähkinä ja Setä Tamu.
Mainio lisä jutussa ovat vaasalaisten paikannimien lempinimet sekä perivaasalaiset sanat ja niiden selitykset. Missä on Raippis, entä Saippis?
Ja mitä tarkoittavat junantuoman korviin oudolta kuulostavat pläkä ja ploosu?
Entä milloin kuuluu sanoa "Heido" tai "Hej då" ja milloin ehdottomasti ei?
– Tämä juttu sopi minusta hyvin Vaasa-lehteen juuri siksi, että kaupunkilehden tehtävä on tuntea kaupunki ja kertoa siitä lukijoille, sanoo Vaasa-lehden toimittaja Riikka Ilmonen.
Paljon karsittiinkin
Ilmonen on iloinen siitä energiasta, joka työryhmän kesken syntyi ja joka siivitti jutun pronssisijalle kovatasoisessa kilpailussa.
– Oli tärkeää, että työryhmässä Mikko Kallionpää ja Pia Ojanen olivat paljasjalkaisia vaasalaisia, kun taas minä olen muuttanut tänne noin 9 vuotta sitten ja Laura 1990-luvulla. Meistä tuli hyvä sekoitus. Hyvä lopputulos oli nimenomaan yhdessä tekemisen ansiota, Ilmonen kuvailee.
Sekä Riikka Ilmonen että Laura Krohn olivat alun perin muuttaneet Vaasaan opiskelemaan, ja opiskelijanäkökulma oli hyvin vielä mielessä.
Työryhmä innostui aiheestaan niin, että lopulta perivaasalaisia sanoja ja esiteltäviä paikkoja oli pakko karsia.
– Muuten juttu olisi mennyt visuaalisesti aivan tukkoon, Krohn selventää.
Taittajan ammattitaidolla oli tärkeä rooli
Jo varhaisessa vaiheessa toimittajat ottivat jutun ideointiin mukaan I-Medioiden taittotiimin vetäjän Pia Ojasen.
Toimittajat tiesivät, että jutusta on tulossa Vaasa-lehden pääaukeaman juttu syyskuun 20. päivän lehteen.
Mutta kuinka saada jutusta näyttävä kokonaisuus, joka kiinnostaa lukijoita? Siinä tarvitaan ammattitaitoista taittajaa.
– Pian idea oli, että kesäkuvaajana toiminut Janne Illman haki Vaasan torilta sellaisen valokuvan, jossa näkyi sekä Ylätoria että Alatoria, koska ne ovat niin keskeiset Vaasassa ja myös jutun kannalta, Krohn kertoo.
Pia Ojanen otti taiteellisia vapauksia ja siirsi taittopöydällä Suomen Vapaudenpatsaan lähemmäs lukijaa ja aukeaman keskipisteeksi. Onhan Vapaudenpatsas Vaasan tärkeimpiä maamerkkejä.
Sen jälkeen Ojanen alkoi sommitella jutun monia elementtejä kuvan päälle.
– Pialla oli iso työ rakentaa monesta eri palasesta näyttävä kokonaisuus, Krohn kehaisee.
Some räjähti
Kun juttu ylivaasalaisista paikoista ja sanoista julkaistiin 20.9.2023, some alkoi laulaa.
– Facebookiin tuli paljon kommentteja. Ihmiset kirjoittivat myös omia lisäyksiä, mitä sanoja olisi voinut olla jutussa mukana. Syntyi keskustelua sanojen merkitysvivahteista. Sitä oli kiva seurata, sanoo Krohn.
Some-keskustelu poiki Vaasa-lehdessä päätoimittajan virkavapaata tuuranneelle Krohnille hauskan pääkirjoitusaiheen. Siinä tuli käsiteltyä lisää ylivaasalaisia sanoja ja paikkoja.
Voit lukea Krohnin pääkirjoituksen tästä.
Perusteluissa näkyy, että iso työ kannatti
Vuoden kaupunkilehtijuttu -kilpailun palkintoperusteissa pronssijutusta kerrottiin näin:
”Ylivaasalaisia paikkoja ja sanoja avaava juttu on vaikuttava kooste paikallistietämystä, murretta, sanastoa ja jopa paikannimien oikeaa taivutusta. Se on samalla humoristinen ja ”kielellinen” kaupunkiesittely, jossa on kaikki olennainen tiukassa ja samalla visuaalisesti hyvin tehokkaassa paketissa. Työryhmä on tehnyt kadehdittavan hienon tietopaketin kaupungin uusille asukkaille!”
