Ulko- ja turvallisuuspolitiikka on pitänyt tasavallan presidentin, Sauli Niinistön hyvin kiireisenä hänen ensimmäisen virkakautensa ajan.
Tänään hän ilmoitti hakevansa jatkokautta oman valitsijayhdistyksen kautta, joten samat kiireet jatkuvat, jos äänestäjät niin suovat. Kokoomuksella ei Niinistön mukaan ole ihmettelemistä hänen valitsijayhdistysratkaisun kanssa.
Ulko- ja turvallisuuspolitiikan kovat haasteet ovat Niinistölle selvästi mieluisia tehtäviä ja myös uuden perustuslain mukaisia. Suomen ulkopolitiikkaa johtaa tasavallan presidentti yhteistoiminnassa valtioneuvoston kanssa, kirjoitetaan perustuslaissa. Tätä marssijärjestystä Niinistö myös mielellään korostaa. Pelkäksi silkkinauhoja leikkaavaksi kansakunnan keulakuvaksi hän ei ole koskaan halunnut.
Kun Niinistö aloitti presidenttikautensa 2012, hän oli ennen kaikkea talousmies, Suomen pitkäaikaisin valtiovarainministeri, joka toimi kirstunvartijana kovien lamavuosien jälkeen ja toteutti säästöjä. Hänet muistetaan myös eduskunnan puhemiehenä, joka piti kulut tiukasti kurissa.
Ulkopolitiikan hoito on suorastaan tipahtanut Sauli Niinistön syliin kiristyneiden maailman tapahtumien vuoksi. Nykyinen Juha Sipilän (kesk.) hallitus ja ulkoministeri Timo Soini (ps.) ovat myös antaneet Niinistölle hyvin tilaa ulkopolitiikan johdossa. Poikkeuksena on Eurooppa-politiikka, jota perustuslain mukaan johtaa pääministeri.
Venäjän arvaamattomuus, EU:n hajanaisuus, turvapaikanhakijoiden vyöry ja toistuvat terrori-iskut yhä lähempänä Suomea ovat leimanneet Niinistön ensimmäistä virkakautta. Hän on selkein sanoin tuominnut sen, että Venäjä otti Krimin niemimaan haltuunsa 2014. Niinistö teki erittäin näkyvän vierailun Venäjälle ja Ukrainaan elokuussa 2014, jolloin hän tapasi sekä presidentti Vladimir Putinin Sotsissa että Ukrainan presidentti Petro Porosenkon Kiovassa. Niinistö on työskennellyt aktiivisesti Ukrainan rauhanprosessin edistämiseksi ja pitänyt EU-maita informoituna, vaikka ei omien sanojensa mukaan ole mikään suuri rauhantekijä Ukrainan tilanteessa.
Keskusteluyhteys Venäjän presidenttiin, Vladimir Putiniin on säilynyt hyvänä koko Niinistön kauden ajan. Putin ja Niinistö ovat tavanneet usein. Putin on vieraillut Naantalin Kultarannassa ja Niinistö Venäjällä. Vierailujen välillä yhteyttä on pidetty puhelimitse.
Ulkopolitiikkaa Niinistö on ruotinut yhdessä kotimaisten ja ulkomaisten vaikuttajien kanssa aloittamissaan Kultaranta-keskusteluissa. Keskustelut järjestetään Naantalissa tänä kesänä viidettä kertaa.
Puolustuspolitiikassa Sauli Niinistön linjana on ollut ennen kaikkea puolustusyhteistyön tiivistäminen Ruotsin ja EU:n kanssa. Suomen Natoon liittyminen, jos sellainen harkittavaksi tulee, pitäisi Niinistön mukaan ratkaista kansanäänestyksellä.
Niinistön mieliin jäänyt puolustuspoliittinen linjaus kuultiin marraskuussa 2014 maanpuolustuskurssin avajaisissa.
– Kasakka ottaa sen, mikä on löyhästi kiinni, Niinistö lausui.
Lausumalla presidentti viittasi muun muassa sotilaallisen maanpuolustuksen tärkeyteen.
Viime kesänä Niinistö teki Venäjän presidentti Putinin vierailun yhteydessä aloitteen, jossa hän ehdotti sotilaskoneiden transpondereiden käyttöä Itämeren alueella. Transponderien avulla koneet näkyvät tutkissa. Transponderit ilmoittavat muun muassa koneen sijainnin, korkeuden ja antavat tunnistamistiedot. Niinistö luonnehti aloitettaan pieneksi askeleeksi luottamuksen lisäämisessä Itämeren alueella. Aloitteen tarpeellisuudesta kukaan on tuskin eri mieltä, vaikka se herätti myös hämmennystä.
Kansainvälisessä politiikassa Venäjän tapahtumat ja Suomen ja Venäjän välinen suhde ovat olleet ykkösasia Niinistön ensimmäisellä kaudella. Paljon muutakin on tapahtunut. Britannia on päättänyt erota EU:sta ja Yhdysvaltoihin on valittu uudeksi presidentiksi monien kauhistukseksi Donald Trump. Hollannin ja Ranskan vaaleissa pahin populismin kärki näyttäisi taittuneen.
Presidentin linnassa aina odotettu kutsu Valkoiseen taloon Washingtoniin tuli 2016. Presidentti Sauli Niinistö ja rouva Jenni Haukio vierailivat Valkoisessa talossa Yhdysvaltain presidentin Barack Obaman kutsusta yhdessä muiden pohjoismaisten päämiesten kanssa.
Kotimaassa kokoomuslainen Niinistö on noussut koko kansan presidentiksi. Kannatusluvut mielipidemittauksissa ovat hyvin korkeat. Kansa kokee vahvasti, että Niinistö on hoitanut työnsä presidenttinä hyvin. Niinistö matkailee paljon kotimaassa ja tapaa kansalaisia toreilla sekä kulttuuri- ja urheilutapahtumissa. Vierailujen vetonaula on useasti presidentin puoliso, rouva Jenni Haukio. Hän on nyt Turun kirjamessujen ohjelmapäällikön tehtävästä virkavapaalla ja tekee väitöskirjaansa.
Talousmiehen roolistaan ja säästäväisyyden korostamisesta Niinistö ei ole irtautunut. Virkakautensa aluksi hän esitti presidentin palkkion alentamista. Puheissaan hän on moittinut yritysjohtajia ahneudesta ja oman edun maksimoinnista.
Niinistön suosikkiteema on ollut toisista huolen pitäminen. "Sinä voit hyvin, kun kukaan ei voi pahoin. Siis auta, minkä voit." Syrjäytyneet tai syrjäytymisvaarassa olevat nuoret ovat olleet Niinistön jatkuva huolenaihe. Virkakauden aluksi Niinistön työryhmä julkisti keinoja syrjäytymisen ehkäisyyn. Ihan tavallisia asioita-kampanja herätti myös närkästystä. Aivan äskettäin presidentti Niinistö käynnisti Robinin ja Diandran kanssa kampanjan koulukiusaamisen vähentämiseksi.
FAKTA:
Pitkä tie huipulle
Sauli Väinämö Niinistö syntyi 24.8.1948 Salossa levikkipäällikkö Väinö Niinistön ja sairaanhoitaja Hilkka Niinistön perheeseen. Hänellä on kolme vanhempaa sisarusta.
Niinistö valmistui oikeustieteen kandidaatiksi Turun yliopistosta vuonna 1974 ja toimi sen jälkeen nimismiehenä ja tuomioistuinjuristina Turun hovioikeudessa. Varatuomarin arvon hän sai 1977. Oma lakiasiantoimisto Niinistöllä oli Salossa 1978-1988.
Salon kuntapolitiikka oli Niinistölle ensimmäinen kosketus poliittiseen uraan. Hänet valittiin Salon kaupunginvaltuustoon vuonna 1977. Kuntapolitiikassa hän toimi vuoteen 1992 asti.
Tie eduskuntaan ei auennut Niinistölle helposti. Hän pääsi kansanedustajaksi kolmannella yrittämällä vuoden 1987 eduskuntavaaleissa.
Kansallisen kokoomuksen puheenjohtajaksi Niinistö valittiin 1994. Puheenjohtajana hän jatkoi vuoteen 2001 asti.
Niinistön ministerin ura alkoi oikeusministerinä Paavo Lipposen (sd.) hallituksessa 1995. Valtiovarainministeriksi Niinistö nimitettiin vuonna 1996 ja hänestä tuli Suomen pitkäaikaisin valtiovarainministeri.
Euroopan investointipankin varapääjohtajaksi Luxemburgiin Niinistö siirtyi vuonna 2003.
Eduskuntaan hän palasi vuonna 2007. Eduskuntavaaleissa hän sai kaikkien aikojen suurimman henkilökohtaisen äänimäärän, yli 60 000 ääntä. Hänet valittiin eduskunnan puhemieheksi vaalikaudeksi 2007-2011.
Kokoomus pyysi Niinistöä ehdokkaaksi jo vuoden 2000 presidentinvaaleissa, mutta silloin hän kieltäytyi perhesyihin vedoten. Hän sanoi olevansa "yksinhuoltaja ja puolivallaton leskimies."Kokoomuksen presidenttiehdokkaaksi valittiin Riitta Uosukainen.
Vuoden 2006 presidentinvaaleihin Niinistö suostui kokoomuksen ehdokkaaksi. Hänen vaaliteemansa oli "Työväen presidentti". Sdp:n Tarja Halonen valittiin presidentiksi 2006. Niinistö sai toisella kierroksella äänistä 48,2 prosenttia ja palasi Euroopan investointipankkiin.
Presidentinvaalit Niinistö voitti vuonna 2012. Toisella kierroksella hänen vastassaan oli vihreiden Pekka Haavisto. Niinistö valittiin Suomen 12. presidentiksi 62,6 prosentin kannatuksella. Sauli Niinistö astui tasavallan presidentin virkaan 1. maaliskuuta 2012 eduskunnassa.
Presidentti Niinistö on naimisissa Jenni Haukion kanssa ja hänellä on kaksi aikuista poikaa aikaisemmasta avioliitosta. Ensimmäinen vaimo kuoli auto-onnettomuudessa. Perheeseen kuuluu myös bostoninterrieri Lennu.
Kirsi Turkki