Hockey-Team Vaasan Sport Oy:n hallituksen puheenjohtaja Heikki Hiltunen kertoo tuoreessa kirjassa, miten Sport saattoi taloutensa vakaalle pohjalle hurjan taloudellisen sukelluksen jälkeen.
Tero Auvisen ja Arto Kuuluvaisen kirjoittamassa Urheiluseurojen sisäpiirissä, tarinat tunteen takana -kirjassa kerrotaan tunnettujen suomalaisten urheiluseurojen tarinat johtamisen näkökulmasta ja avataan seurajohtajien kertomusten kautta, millaista seuran johtaminen on Suomessa. Mukaan on päässyt mm. jääkiekon liigaseura Vaasan Sport.
Sport Oyn hallituksen puheenjohtaja Heikki Hiltunen, joka nykyisin on myös jääkiekon Liigan puheenjohtaja, vahvistaa kirjassa tähän asti pääosin jäähallin käytävillä liikkuneet huhut ottelutapahtumien takavuosien käytännöistä, jotka eivät sietäneet päivänvaloa. Sport ei ole Hiltusen komennossa koskaan salaillut surkean taloudenhoitonsa jälkeen syntyneitä tappioita, mutta nyt Sport-pomo kertoo ensimmäisen kerran julkisesti myös epäilyttävistä käytännöistä.
Sport teki kaudella 2009–10 tappiota lähes 600 000 euroa, ajautui konkurssin partaalle ja hallituksen viidestä jäsenestä kaksi irtisanoutui. Kun taloustilannetta ryhdyttiin selvittämään, luurankoja alkoi putoilla kaapeista.
Seurassa oli pitkään ollut tapana käyttää tulevan tilikauden tuloja etukäteen jo edellisen tilikauden aikana. Esimerkiksi kausikortti- ja yhteistyökumppanituloja oli siirretty edellisen tilikauden tuloiksi, jotta osakeyhtiön taloudellinen tulos näyttäisi siedettävältä.
Lisäksi kävi ilmi, että ottelutapahtuma "falskasi" monella tavalla. Toimitsijat olivat päästäneet kavereitaan otteluihin ilmaiseksi, ravintoloiden kassoista oli hävinnyt rahaa ja juomahävikkikin oli valtavaa.
Talousongelmissa olisi jo sinänsä ollut tarpeeksi, mutta ongelmaksi muodostuivat myös pelaajasopimukset. Niitä oli tehty holtittomasti ja ilman suunnitelmia, eikä valmennusjohto – käytännössä silloinen päävalmentaja Juhani Tamminen – ollut hyväksyttänyt sopimuksia hallituksella etukäteen, vaikka niin oli päävalmentajan kanssa sovittu.
– Pelaaja-agentit lähettelivät meille kopioita sopimuksista, joissa oli luvattu jos jonkinlaisia bonuksia ja korvauksia. Jouduimme vielä seuraavallakin kaudella maksamaan merkittäviä summia pelaajasopimusten purkamisista, Hiltunen paljastaa kirjassa.
– Seuran hallituksessa päätimme kuitenkin yhdessä sen, että seura ei mene konkurssiin.
Hallituksen jäsenet järjestivät henkilökohtaisilla takauksilla verorästeille lisäaikaa ja muiden velkojien kanssa Sport Oy laati takaisinmaksusuunnitelmat. Lisäksi seuran omistajiin kuuluvat varakkaat henkilöt, mm. sijoittaja Erkki Raunio, antoivat osakeyhtiölle henkilökohtaista lainaa.
Uuden Sportin rakentaminen pääsi vauhtiin kaudella 2010-11, kun seura pestasi Antti Törmäsen päävalmentajaksi ja urheilutoimenjohtajaksi siirtyi Markus Jämsä. Sport uusi kaikki toimintatapansa, laati tarkat menettelyohjeet ottelutapahtumaan ja alkoi myös seurata taloudenhoitoa huolellisesti. Sportin talous kääntyi konkurssin partaalta vakaaksi kolmessa vuodessa.
Sportin viimeinen kausi mestiksessä oli kausi 2013-14. Sen jälkeen joukkue on pelannut Liigassa.
Sport voitti mestiksen mestaruuden kaikkiaan kolme kertaa: kerran Tammisen, kerran Törmäsen ja kerran Pasi Räsäsen valmennuksessa.
Noina vuosina Sport oli lähimpänä liiganousua keväällä 2009 kuumassa ottelusarjassa Porin Ässiä vastaan.
– Vasta pari vuotta sen jälkeen tajusin, kuinka hyvä asia meille oli, ettemme silloin nousseet liigaan, mutta kyllä se silloin pahalta tuntui, Hiltunen sanoo kirjassa ja viittaa Sportin riittämättömiin valmiuksiin pelata liigatasolla.
Hiltusen arvion mukaan liiganousu keväällä 2009 olisi saattanut ajaa Sportin konkurssiin jo seuraavalla kaudella.
MINNA KALLASVUO