Lapuan elinkeinojohtaja Jouko Vuolle on kommentoinut Seinäjoen kauppakeskuskuvioita Seinäjoen kaupunginvaltuuston jäsenen Pasi Kivisaaren Facebook-sivuilla viikonlopun aikana.
Vuolle tuntee kauppakeskusten taustalla vaikuttavat tosiasiat hyvin, sillä hän oli juoksemassa kokoon Lapuan kauppakeskushanketta, joka kymmenen vuoden uurastuksen jälkeen kaatui.
Tässä on Jouko Vuolteen seitsemän kohdan analyysi:
1. Kaupat tarvitsevat ostovoimaisia kuluttajia. Ostovoiman kehitys on viimeiset kolme vuotta ollut enemmän negatiivinen kuin positiivinen. Toinen muuttuja, joka pitää ottaa huomioon, on kuluttajien lukumäärä. Valitettavasti Seinäjoen kaupallisella vaikutusalueella väestön määrä vähenee koko ajan ja nyt myös kiihtyvällä vauhdilla. Tämä näkyy jo selvästi Seinäjoen liiketilojen tarjonnassa ja työttömyyden rakenteessa.
2. Seinäjoen taajamassa on noin 100 000 kerrosneliötä liiketilaa. Mikäli sen päälle rakennetaan esimerkiksi 70 000 neliötä lisää, on liiketiloja hetken aikaa 170 000 neliötä, mutta jo jonkun ajan kuluttua korkeintaan 110 000 neliötä liikekäytössä. Loput tilat ovat tyhjillään, kirpputoreina tai muutettuna muuhun käyttöön. Markkinatalous tulee päättämään näiden tilojen lopettamisesta, sitä ei enää kysytä valtuustolta, mutta jokainen voi miettiä ja vetää rukseja nykyisten tilojen päälle, mitkä haluaisit tässä pudotuspelissä lopettaa?
3. Keskustan kehittäminen sen tehokkuutta, asuntorakentamista lisäämällä ja pysäköintihallin rakentamisella on ehdottomasti oikean suuntaista kehittämistä, mutta tässä tilanteessa se ei riitä alkuunkaan. Ankkurit, parkit ja peltomarketit yms. kaikki tarjoavat runsaasti ilmaista pysäköintitilaa ympärilleen, tämä samanaikaisesti kun maakunnan väki opettelee maksamaan kadunvarsi pysäköinnistä, mistä on vielä pitkä matka siihen, että ajettaisiin maanalaiseen parkkiin ja maksettaisiin sen käytöstä, kun on vaihtoehtona nämä “peltomarketit".
4. 10 000 asukasta ydinkeskustaan on mainittu yhtenä hyvänä tavoitteena, mitä tämä voisi tarkoittaa käytännössä? Mikäli kaikki nuo asukkaat keskittäisivät kaikki ostoksena yhteen virtuaaliseen “kauppakeskukseen", tarkoittaisi se noin 20–25 000 neliön liikerakennusta tai liiketilan määrää. Tietenkään silloin ei saa käydä ostoksilla Keskisellä, eikä Helsingissä, eikä Ruotsinlaivoilla, eikä kaupunkilomilla muualla. Tuo laskettuna keskimääräisellä ostovoimalla, mikäli keskustan asukkaat ovat enimmäkseen eläkeläisiä ja opiskelijoita, joudutaan neliömääriä karsimaan alaspäin.
5. Lehtien kirjoittelusta on jo voinut päätellä, että vaikutus maakuntaan on hyvin neutraali ja syy siihen on yksinkertainen. Vaikka Seinäjoelle rakennettaisiin lisää uutta liiketilaa, ei se enää vähennä vastaavan liiketilan määrää lähimaakunnasta, koska a) sitä vastaavaa liikettä ei ole siellä koskaan ollutkaan b) se vastaava liike on jo joutunut lopettamaan toimintansa vuosia sitten. Esimerkiksi Ilmajoen ja Lapuan tarjonnassa korostuvat halpakaupat Halpa-Halli ja Tokmanni sekä ruokakauppojen tarjonnan vahvistuminen. Näiden asemaa ei horjuteta “kalliilla kaupoilla", jollaisiksi nyt julkisuudessa suunnittelut kauppakeskukset vääjäämättä muodostuvat, johtuen kalliista tontista, rakentamisesta ja vuokrista, kaikki ne siirtyvät kuluttajien hintoihin vääjäämättä.
6. Syntyy satoja uusia työpaikkoja -väite on heitetty ilmaan, syntyykö? Rakentamisen aikana varmasti syntyy, sen jälkeen tilanne on jo aivan toinen. Mikäli Seinäjoen kaupallisella vaikutusalueella ostovoima ei kasva, ei voi myöskään syntyä pysyviä työpaikkoja, kun ei ole muodostunut lisää sitä jaettavaa kakkua. Mitä tulee vain kasvavasta teknologiateollisuudesta, mutta se on kokonaan toisen jutun aihe. Myös kaupan alalla toimintoja pyritään tehostamaan, jotta neliö- ja myyjäkohtaisia myynnin tehokkuuslukuja saadaan parannettua. Mikäli esimerkiksi julkisuudessa ollut uusi urheilukauppa laittaa myymälänsä Seinäjoelle ja siihen tulee ne luvatut 50 työpaikkaa, niin pienellä viiveellä toisaalta Seinäjoelta tulee poistumaan 55–60 työpaikkaa urheilukaupan parista eli työpaikkakehitys on negatiivinen. Tämä on teollisuudesta tuttu ilmiö jo pitkältä ajanjaksolta.
7. Kasvavat matkailu/turistivirrat ja kaupallisen vaikutusalueen laajentuminen? Hurjin juttu mitä lehdestä on saanut lukea, että Seinäjoen Ideapark voisi päästä jopa samoihin kävijämääriin kuin Lempäälä eli 6–7 miljoonaan vuodessa?! Yksinkertaisella laskutoimituksella voi todeta, että se tarkoittaisi 16 500 kävijää päivässä eli saman verran mitä menee raviradan ohi autoja tällä hetkellä (voisi jäädä ne parkkipaikat pieneksi)! Lempäälä on moottoritien varrella ja sen 30 minuutin saavutettavuusalueella asuu noin 500 000 henkilöä ja 90 minuutin alueella yli 1,5 miljoonaa, joten lukujen realismia voi jokainen pohtia. Samalla voi pohtia, mistä ne asiakkaat Seinäjoelle myös jatkossa tulisivat ja mistä niitä voisi tulla lisää? Tampereen suuntaan ei pystytä kasvamaan eikä myöskään Jyväskylän suuntaan, missä koko keskusta on hyvää “Ideaparkkia". Vaasan suunta on myös heidän hyvästä keskustan tarjonnasta johtuen haasteellinen suunta, joten kasvu suunnaksi jää vain Keski-Pohjanmaa, joten sieltä sitten Perho, Halsua, Veteli, Kannus ym. kaikki uudeksi suunnaksi Seinäjoki. Tässä kohdin monet ovat jo huomanneet, että tämä Joupin alue on nyt väärällä puolella Seinäjokea. Ohitustietä pitkin pääsee sujuvasti kaupungin ohi, eikä Ideapark yksinään muodosta vetovoimatekijää kaupunkiin poikkeamiselle. Se moniko Tangomarkkinavieras siellä tulee käymään, on toinen asia, mutta silloinkin pitää muistaa, että se euro on vain yhdessä paikassa kerrallaan. Jos se käytetään tuolla, sitä ei enää käytetä toisaalla jne.
Jouko Vuolle uskoo, että suurin osa erikoisliikkeistä toimii jatkossakin Seinäjoella vain joko keskustassa tai kauppakeskuksessa.
Vuolle ehdottaa Seinäjoen päättäjille myös, että keskustapysäköinnin maksullisuudesta luovutaan kolmeksi vuodeksi. Siirtymäaika opettaisi ihmiset käyttämään pysäköintitaloja.