Keskustan Juha Sipilän vetämä hallitus nimettiin 29. toukokuuta 2015. Lyhyessä ajassa on käynyt selväksi, että perusporvarihallituksen taival on kaikkea muuta kuin siloteltu.
Keskustan, perussuomalaisten ja kokoomuksen muodostama hallitus on joutunut painimaan muun muassa vaikean taloustilanteen, Kreikan tukipaketin ja turvapaikanhakijoiden yllättävän suuren määrän kanssa.
Pääministeri Sipilä halusi solmia työmarkkinajärjestöjen kanssa yhteiskuntasopimuksen, jolla Suomen tuottavuutta ja kilpailukykyä parannettaisiin.
Yhteiskuntasopimuksella haettiin työn yksikkökustannusten viiden prosentin alentamista – suomeksi sanottuna palkkojen leikkaamista, mikä pillastutti kansan. Ensimmäinen yritys kaatui jo toukokuussa. Toinen yritys kaatui elokuun loppupuolella.
Hallituksen loppukeväästä julkaisema leikkauslista oli karua luettavaa pienituloisille. Valtiovarainministeriön laatiman raportti sai eläkeläiset ja lapsiperheet takajaloilleen: He kantaisivat suurimman taakan hallituksen säästötalkoissa. Voimakkaan vastustuksen jälkeen hallitus päätyi syyskuussa keventämään eläkeläisten asumistuen leikkausta.
Jo keväällä EU:ssa kasvoi paine jakaa Italiaan ja Kreikkaan saapuvia turvapaikanhakijoita. Heinäkuussa EU-johtajat sopivat 55 000 turvapaikanhakijan ja kiintiöpakolaisen jakamisesta jäsenmaiden kesken. Perussuomalaiset vastusti turvapaikanhakijoiden jakamista ja jätti EU-ministerivaliokunnalle eriävän mielipiteen.
Vaalikampanjassa perussuomalaiset korosti, että "euroakaan ei enää anneta Kreikkaan". Heinäkuussa hallituksen syliin kaatui Kreikka-kolmonen eli Kreikalle esitetty kolmas tukipaketti. Perussuomalaiset taipui tukipaketin taakse. Euromaiden valtiovarainministerit hyväksyivät lainapaketin elokuun puolivälissä.
Kun toinenkin yhteiskuntasopimus oli kariutunut, Sipilä otti kovat otteet käyttöön ja esitteli hallituksen yksipuoliset toimet, niin sanotut pakkolait, joilla yksikkökustannuksia alennettaisiin viisi prosenttia.
Sipilän hallituksen esityksessä ensimmäinen sairauspäivä olisi palkaton ja seuraavilta sairauspoissaolopäiviltä saisi 80 prosenttista korvausta. Myös ylityökorvauksia ja sunnuntailisiä aiottiin leikata, mutta Sipilä perääntyi. Hän esitti tilalle lomarahojen leikkauksia.
Syyskuussa nähtiin lakkoja ja suurmielenosoitus Helsingin keskustassa hallituksen pakkolakeja vastaan.
Seuraavana päivänä Juha Sipilä piti poikkeuksellisen tv-puheen Ylen TV1:ssä. Pääministeri vetosi kansaan sanomalla, että Suomen on pakko leikata menojaan, jotta maan ylivelkaantuminen taitetaan.
Sipilä sanoi, että hän ei aloittaisi kolmatta yhteiskuntasopimusneuvottelukierrosta, mutta pyörsi sanansa ja valtuutti työmarkkinajärjestöt etsimään vaihtoehtoista pakettia. Neuvottelut jatkuvat yhä.
Hallituksen luottamuksesta äänestettiin syyskuun lopulla, kun oppositio teki välikysymyksen koulutusleikkauksista. Hallitus sai eduskunnan luottamuksen äänin 104–60.
Syyskuussa EU-maat neuvottelivat jälleen turvapaikanhakijoiden jakamisesta. Suomi suhtautui esitykseen kriittisesti ja äänesti lopulta tyhjää – ainoana maana. Vain neljä jäsenmaata: Tsekki, Slovakia, Romania ja Unkari äänestivät vastaan.
Monet suomalaiset diplomaatit pillastuivat viimeistään siinä vaiheessa, kun hallitus perui säästöjen nimissä lähetystöjen itsenäisyyspäivän vastaanotot, joilla on rakennettu vuosikymmenien ajan Suomi-kuvaa ja suhteita.
Suomeen on saapunut turvapaikanhakijoita kesästä lähtien. Suomeen odotetaan tänä vuonna jopa 30 000 turvapaikanhakijaa. Hallitus on varannut lähes 100 miljoonaa euroa turvapaikanhakijamäärien kasvuun.
Monissa kunnissa vastustettiin turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskusten perustamista. Vaikean tilanteen keskellä Juha Sipilä ilmoitti syyskuussa, että hän aikoo antaa oman Kempeleen-kotinsa turvapaikanhakijoiden käyttöön. Samalla hän kannusti kaikkia suomalaisia avaamaan kotinsa turvapaikanhakijoille.
Lokakuussa nousi kohu, kun hallitus halusi sallia suomalaisten osakeomistukset hallintarekisterin kautta. Osakeomistusten piilottamista helpottavaa lakimuutosta ovat vastustaneet poliisi, oikeuslaitos, verottaja ja jopa sijoittajat.
Lakihanke näyttää kaatuvan, sillä sen eteenpäin vieminen vaatii kaikkien hallituksessa istuvien puolueiden kannatuksen. Perussuomalaisten puheenjohtaja Timo Soini on asettunut vastustamaan rekisteriä.
Hallintarekisterin lisäksi paljon meteliä ovat aiheuttaneet hallituksen suunnitelmat leikata harmaan talouden torjunnasta ja tarjota veropakolaisille armahduslaki. Hallitus on aikonut vetää pois kummatkin esityksensä.
Viimeisimpänä koetinkivenä Sipilän hallitus kohtasi jo viime hallituskaudella vaikeaksi havaitun sote-uudistuksen. Sipilän keskusta haluaa 18 sote-alueen mallin, jota kokoomus vastustaa. Kokoomukselle sopisi enintään 12 alueen malli.
Sipilä ilmoitti torstaina illalla, että jos sopua ei ole syntynyt perjantaiaamuun mennessä, hän kävelee presidentin luokse. Sillä Sipilä tarkoitti, että hän jättäisi presidentille hallituksen eropyynnön.
Sopua ei perjantaiaamuun mennessä syntynyt, mutta neuvotteluja on jatkettu kiivaasti koko päivän.
Noin yhden aikaan iltapäivällä Sipilä kertoi, ettei sotesta ole minkäänlaista kompromissiesitystä hallituksen pöydällä.
Sipilän viimeisimmät sanat sote-neuvotteluista kuvaavat samalla hyvin koko hallituksen viiden kuukauden taivalta.
– Tällä hetkellä näyttää aika huonolta.
JUHA VAINIO / LÄNNEN MEDIA