Kuukausi sitten iltakahvi oli mennä väärään kurkkuun, kun Seinäjoen kaupunginhallitus ilmoitti heittävänsä roskakoriin kahdeksan vuotta työn alla olleen mittavan Lakeuden Ankkuri –kauppakeskushankkeen.
Siinä yhteistyökumppanina olisivat olleet rakennusjätti YIT ja kauppakonserni Kesko. Kaupunginhallituksen hylkäämän sopimuksen oli määrä korvata aikaisemmin myttyyn mennyt, suureellinen Ikea-unelma samalla tontilla Joupin peltomaisemassa.
Laiva ei kuitenkaan jäänyt tuulten riepoteltavaksi, vaikka Ankkuri-kettinki päätettiin katkaista. Kaupungin johto kun oli kaikessa hiljaisuudessa neuvotellut ja allekirjoittanut esisopimuksen Ideaparkin rakentamisesta Sukari-konsernin kanssa.
Kaupunginhallituksen nokkamiehen Kimmo Heinosen mukaan Ideapark on todettu tässä kohtaa kaikkein parhaimmaksi Seinäjoelle.
Mutta. Viikkoa myöhemmin kokoontunut kaupunginvaltuusto käveli kylmästi niin kaupunginhallituksen kuin Ideapark-sopimuksen neuvotelleen kaupunginjohtaja Jorma Rasinmäen yli.
Selvin äänestysluvuin valtuusto päätti myöntää YIT:lle jatkoaikaa Lakeuden Ankkuri –kauppakeskuksen rahoituksen selvittämiseksi. Käytännössä tämä ratkaisu tarkoittaa sitä, että nyt roskakoriin pistetäänkin Ideaparkin suunnitelmat.
Näin meneteltiin siitäkin huolimatta, että Ideapark olisi kaupunginjohtajan mukaan ollut toteutuessaan merkittävästi suurempi kuin YIT:n ja Keskon yhteishanke.
Rasinmäkeä on helppo ymmärtää sen vuoksi, että juuri kaupan yksikkökoko on iso tekijä kaupunkien ja niiden ympärillä olevien työssäkäyntialueiden kilpailussa muita maakuntakeskuksia vastaan.
Laaja tarjonta lisää yksiviivaisesti kaupan ja kaupungin vetovoimaa, ja kasvun myötä taas vahvistuu alueen painoarvo valtakunnallisessa tarkastelussa ja pisteytyksessä. Kaupunginjohtaja onkin todennut, että Seinäjoki on päässyt hyvän kierteeseen ja onnistumiset ovat ruokkineet menestystä entisestään.
Tässä kaupan kilpailussa Seinäjoen ja sen työssäkäyntialueen kilpakumppani on tietysti Vaasa ympäristöineen. Se halutaan haastaa ja nujertaa mihin hintaan tahansa.
Myös asukasluku on jatkuvasti kilpailun kohteena. Esimerkiksi kaupunginjohtaja Rasinmäki ennakoi kaupungin verkkosivulla ennen vuosikymmen vaihdetta, että Seinäjoesta muodostuu vanhan Vaasan läänin suurin kaupunki vuoteen 2013 mennessä. Tämä teksti on edelleen kaupungin sivuilla.
Toive ei toteutunut, eikä se ole valitettavasti toteutumassa ilman uusia kuntaliitoksia. Vaasassa oli vuodenvaihteessa 67 647 asukasta ja Seinäjoella 61 530. Eroa on edelleen runsaat kuusituhatta asukasta.
Asetelmat ovat entisellään myös vähittäiskaupassa.
Tuoreimpien tietojen mukaan Vaasan työssäkäyntialueen kaupan liikevaihto oli vuonna 2014 yhteensä 983 miljoonaa euroa ja Seinäjoen ympäristöineen 931 miljoonaa. Ero ei ole järin suuri, kuitenkin 52 miljoonaa euroa.
Seinäjoen työssäkäyntialue voittaa toki Vaasan yhdessä vertailussa: kaupan toimipaikkoja on 42 enemmän kuin Vaasan alueella.
SEPPO NURMI