Muutokset yliopistojen todistusvalinnassa käytetyissä pisteytystaulukoissa eivät vaikuta suuresti siihen, ketkä tulevat valituiksi yliopistoon ja ketkä eivät.
Asia käy ilmi Valtion taloudellisen tutkimuslaitoksen (VATT), Työn ja talouden tutkimus Laboren sekä Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiön toteuttaman tutkimushankkeen loppuraportista.
– Muutokset opiskelijavalintojen pisteytysmalleissa eivät juuri muuta valituiksi tulijoiden joukkoa. Vaikka pisteytystapaa muutettaisiin, tulisi silti yhdeksän kymmenestä yliopistoon valitusta valituksi vaihtoehtoisessakin pisteytyksessä, sanoo VATT:n erikoistutkija Tuomo Virkola tiedotteessa.
Tutkimuslaitosten mukaan nykymallissa painotetuissa aineissa hyvin kirjoittaneet pärjäävät keskimäärin paremmin myös muissa aineissa, joten painotuksen muuttaminen ei vaikuttaisi merkittävästi hakijoiden keskinäiseen järjestykseen eli siihen, ketkä pääsevät yliopistoon.
Korkeammilla todistusvalintapisteillä yliopistoon sisään otetut opiskelijat saavat myös keskimäärin korkeampia kurssiarvosanoja ja kerryttävät suuremman määrän opintopisteitä ensimmäisen opiskeluvuoden aikana.
Sama ilmiö on tutkimuksen mukaan havaittavissa myös korkeammilla pisteillä pääsykoevalinnan kautta sisään päässeillä. Todistusvalinnan ja pääsykoevalinnan kautta valittujen välillä ei ole merkittävää eroa valintapisteiden ja opintomenestyksen välillä.
Valintauudistus muutti yo-kirjoitusten ainevalintoja
Vuonna 2020 käyttöön otettu korkeakoulujen opiskelijavalintauudistus on tutkimuksen mukaan muuttanut myös ylioppilaskirjoitusten suorittamista. Valintauudistuksen jälkeen yli puolet opiskelupaikoista on täytetty ylioppilaskokeiden arvosanojen perusteella ja eri arvosanoja on painotettu pisteytysmallilla.
Uudistuksen myötä ylioppilaskirjoituksia suoritetaan aiempaa laajempina ja useamman tutkintokerran aikana. Uudistus koski ensimmäisenä vuonna 2017 lukio-opintonsa aloittaneita. Tutkimuksen mukaan he osallistuivat aiemmin lukio-opintonsa aloittaneita selvästi useammin kolmelle tutkintokerralle, tekivät useampia ylioppilaskokeita ja uusivat enemmän hyväksyttyjä kokeita.
Myös ylioppilaskokeiden ainevalinnoissa on uudistuksen myötä tapahtunut selviä muutoksia.
– Etenkin pitkän matematiikan sekä yleisempien reaaliaineiden ylioppilaskokeiden suosio on kasvanut uudistuksen myötä, Laboren tutkimusjohtaja Tuomo Suhonen sanoo tiedotteessa.
Aiemmin tällä viikolla julkaistusta Helsingin yliopiston valtioneuvostolle laatimasta tutkimuksesta selvisi, ettei ylioppilastutkinnon kokeiden pisteytys kuitenkaan ole lukiolaisille tärkein opintoja ohjaava tekijä. Pisteidenmetsästyksen sijaan lukiolaiset kertoivat muun muassa henkilökohtaisen kiinnostuksen ja omien tulevaisuuden suunnitelmiensa ohjaavan oppiainevalintoja vahvimmin.
Tutkimuksen mukaan todistusvalinnalla valitut opiskelijat kokevat muihin verrattuna opiskelutaitonsa heikommiksi, kärsivät suhteellisesti enemmän motivaatio- ja asenneongelmista sekä harkitsevat useammin opintojensa keskeyttämistä. Todistusvalinnalla opintoihin valitut ovat myös nuorempia kuin muilla tavoin opiskelemaan valitut, mikä voi selittää eroja, raportissa todetaan.
Pisteytysmallit menossa taas uusiksi
Yliopistojen todistusvalintojen pisteytysmallit uudistuvat jälleen vuonna 2026. Yliopistojen opiskelijavalintojen kehittämishankkeen projektipäällikkö Tanja Juurus kertoi STT:lle kesäkuun alussa, että pisteytysmallien uudistuksilla pyritään ennen kaikkea vähentämään lukiolaisten paineita.
– Meille tärkeä tavoite on, että lukiolainen pystyisi uuden pisteytyksen myötä valitsemaan entistä vapaammin aineet, jotka itseä kiinnostavat, ja panostaa niihin eikä tehdä lukioaikaisia valintoja todistusvalinnan pisteytyksen ohjaamana, Juurus sanoi.
Vuoden 2020 todistusvalinta on saanut alusta alkaen paljon kritiikkiä. Sitä on arvosteltu etenkin matematiikan suuresta roolista pisteytyksessä, todistusvalinnan luomasta paineesta ylioppilaskirjoituksiin, kielten pienestä painoarvosta ja lukion yleissivistävän roolin heikentymisestä.
