Ikääntyvillä kuvataiteilijoilla ja heidän jälkeläisillään on huoli siitä, minne sijoittaa taideteokset, kun tekijästä aika jättää. Harva suomalainen taiteilija on onnistunut taloudellisesti niin hyvin, että hänellä on nimeään kantava museo ja säätiö huolehtimassa taideteoksista.
Pohjalaisilla museoilla on rajallinen mahdollisuus ottaa taideteoksia säilytykseen. Asiallisia säilytystiloja löytyy ainakin Pohjanmaan museosta Vaasasta ja Alajärven Nelimarkka-museosta.
Seinäjoen kaupunki kartuttaa taidekokoelmaansa pääasiassa julkisella taiteella. Kokoelman hallinnoimisesta vastaa taidehalli. Kaupungin kokoelmaohjelmassa todetaan, ettei taidehalli ole taidemuseo, eikä sillä ole resursseja museaaliseen kokoelmanhallintaan. Taidekokoelman kartuttaminen julkisella taiteella parantaa kokoelman saavutettavuutta yleisölle ja asukkaille.
Vaasaan tai Alajärvelle?
Kokoelmapäällikkö Auli Jämsänen Vaasan museoista kertoo, että mahdolliset teoslahjoitukset arvioidaan aina tapauskohtaisesti.
– Museolle tulee lahjoitustarjouksia varsin usein. Pohdimme museossa tarjouksia monesta eri näkökulmasta ennen kuin teemme päätöksen siitä, otetaanko teos tai mahdollinen esinelahjoitus vastaan.
Jämsänen toteaa, että Vaasan kaupungin museot ostavat taideteoksia, mutta tarkan harkinnan jälkeen.
Amanuenssi Olga Sipola Nelimarkka-museosta muistuttaa talon historiasta. Museo oli alun perin yksityinen laitos, joka keskittyi Eero Nelimarkan perinnön ja Nelimarkka Rahasto säätiön kokoelman säilyttämiseen.
– Nyt museossa säilytetään myös kokoelmia, joita sinne on talletettu eli deponoitu. Museolla on muun muassa Nelimarkka-rahasto säätiön, Eero Nelimarkan perillisten ja Pohjalaisen Taiteilijaliiton kokoelmat.
Viimeisen 20 vuoden aikana museon kokoelma on kasvanut huomattavasti taiteilijoiden Aira Niemi-Pynttärin, Liisa Malkamon ja Oiva Polarin lahjoituksista.
– Museo voi edelleenkin kartuttaa kokoelmiaan, mutta resurssien puutteessa pääosin lahjoituksin. Museoammattilaiset tutustuvat tarjottaviin teoksiin ennakolta ja valitsevat mahdollisesti kokoelman kannalta kiinnostavia teoksia. Lahjoituksista voidaan myös perustelluista syistä kieltäytyä, Sipola sanoo.
Y-talolla gallerioita ja karttuva kokoelma
Seinäjoen sairaalanmäellä vieraileva ei ole voinut välttyä törmäämättä lukuisiin taideteoksiin. Y-talon kokoelmaan kuuluu kolmisenkymmentä teosta. Suurin osa niistä ostettiin talon rakennusaikana 2009–2012. Silloin taideostoihin oli varattu määräraha. Esillä on oman maakunnan tekijöiden teoksia.
– Myöhemmin olemme ostaneet myös Vuoden nuoreksi eteläpohjalaiseksi taiteilijaksi valittujen teoksia, kertoo Y-talon taideteoksista vastaava hallintosihteeri Siru Ylinen.
– Otamme vastaan taidelahjoituksia. Talon käytäville ja yleisiin tiloihin mahtuu töitä. Toki teosten tulee olla sairaalaympäristöön soveltuvia, ei provosoivia. Vastaanottotiloissa on esillä myös lasten ja nuorten Taidekoulu Oivan oppilaiden teoksia, Ylinen kertoo.
Ylinen muistuttaa Y-talossa olevista näyttelytiloista, jotka ovat kaikille tekijöille avoimia. Yleisö pääsee tutustumaan Galleriaan ja Vitriiniin aamuseitsemästä iltaseitsemään.
Kari ehkä lahjoittaa
– Onhan näitä teoksia kertynyt muutama sata, taidemaalari Seppo Kari Seinäjoelta toteaa. Töitä valmistuu edelleen, koska minulla on palo tehdä.
Uusia näyttelyitä miehellä on ohjelmassa koko ajan.
– Äskettäin olin Tokiossa ja elokuussa on vuorossa Rooma. Näyttelyihin pitää tehdä uusia töitä, eivätkä kaikki mene kaupaksi, Kari kertoo.
– Olisihan sitä mukava saada teoksiaan museoiden kokoelmiin, Kari pohtii.
Mies olisi valmis lahjoittamaan teoksia sopivan paikan löytyessä.
– Sairastelin muutama vuosi sitten ja vietin paljon aikaa sairaalanmäellä. Olin hoitoon tyytyväinen, joten sinne voisin vanhempia ja kookkaita teoksiani lahjoittaa. Sairaalassa taideteokset ovat yleisön nähtävillä. Sama tilanne on kouluissa ja muissa yleisissä tiloissa.
Teokset pääsiäiskokkoon?
Ylistarolainen taiteilija Heikki Mäki-Tuuri on visioinut karumpaa vaihtoehtoa.
– Ihan tosissani olen ajatellut nakata maalaukseni pääsiäiskokkoon. Siten niistä pääsee eroon, naureskelee Mäki-Tuuri.
– En ole vielä ottanut lasten kanssa puheeksi jäämistöni kohtaloa. Vielähän tässä eletään ja työskennellään, vakuuttaa tuottelias taiteilija.
Mäki-Tuurilla on tammikuussa laaja näyttely Nelimarkka-museolla. Mies tekee siihen parasta aikaa teoksia. Yli kymmenen työtä pitäisi saada valmiiksi.
– Toki taiteilijan varastosta löytyy epäonnistuneitakin töitä. Ne voisi rauhassa hävittää, Mäki-Tuuri sanoo.
Mäki-Tuuri valittaa, että monet hänen maalauksistaan ovat melko kookkaita. Yksityiskoteihin niitä ei hankita.
–Ehkä yritykset ja julkinen puoli ovat niistä kiinnostuneita, taiteilija pohtii.
Mäki-Tuuri kehuu Seinäjoen Taiteilijaseuran taidelainaamoa, joka sijaitsee Kalevan Navetassa taidehallin yhteydessä. Sen kautta menee kaupaksi akvarelleja ja pienehköjä öljyväritöitä.
