Kansainväliseen muovisopimukseen tähdänneissä neuvotteluissa ei päästy tänään yhteisymmärrykseen Etelä-Korean Busanissa, neuvottelujen puheenjohtaja, ecuadorilaisdiplomaatti Luis Vayas Valdivieso kertoo uutistoimisto AFP:lle. Asian vahvistaa STT:lle Suomen pääneuvottelija Tuulia Toikka ympäristöministeriöstä. Hänen mukaansa tunnelma neuvotteluissa on varsin pettynyt.
Neuvotteluiden oli tarkoitus päättyä tänään, mutta niitä kuitenkin joudutaan jatkamaan myöhempänä ajankohtana.
Alkuillasta Suomen aikaa kokous virallisesti jatkui yhä osallistujamaiden loppupuheenvuoroilla. Kokouksessa ei lopulta saatu tietoa siitä, missä ja milloin neuvotteluja jatketaan, Toikka kertoi STT:lle hieman myöhemmin tekstiviestitse.
Haastavimmat neuvottelukumppanit – jotka ovat Toikan mukaan Saudi-Arabia, Iran ja Venäjä – kuitenkin sanoivat loppupuheenvuoroissaan olevansa halukkaita jatkamaan nyt saavutetun tuloksen perusteella seuraavia neuvotteluja.
– Meille tärkeintä tässä kohtaa oli turvata se työ, mikä täällä on tehty, että ei palattaisi puoli vuotta taaksepäin, Toikka sanoo STT:lle puhelimitse. Suomi on ollut neuvotteluissa sitovan sopimuksen kannalla.
Kaksi vuotta sitten alkaneiden neuvottelujen alkuperäinen tavoite oli laatia muovin käyttöä, kierrätystä ja tuotantoa rajoittava sopimus vuoden loppuun mennessä. Neuvotteluiden viides ja viimeiseksi suunniteltu kierros alkoi Etelä-Koreassa maanantaina. Busaniin kokoontui AFP:n mukaan edustajia lähes 200 maasta.
Puheenjohtaja jousti vastustajien suuntaan
Puheenjohtajan sunnuntaiaamuna antamassa ehdotuksessa oli EU:n näkökulmasta kirjauksia, jotka olivat liian heikkoja, sanoo Toikka. Esimerkiksi haitallisten kemikaalien rajoittamista koskeva kirjaus ei tyydyttänyt EU-maita.
– Se oli EU:lle liian kunnianhimoton. Puheenjohtaja oli selvästi mennyt vähän sopimusta vastustavien maiden suuntaan, eli jättänyt pois sieltä esimerkiksi muovintuotannon vähentämistavoitteet, Toikka sanoo.
Öljyntuottajamaat, kuten Saudi-Arabia ja Venäjä, eivät ole olleet tyytyväisiä kunnianhimoiseen sopimusluonnokseen. Muovi valmistetaan raakaöljystä. Öljyntuottajamaat kuitenkin vastustavat kansainvälisesti sitovaa sopimusta ja vaativat, että sopimus koskisi vain muoviroskan käsittelyä.
Yksi keskeisimmistä kiistakapuloista oli sopimukseen haluttu tavoite muovintuotannon vähentämisestä, mutta sopimus ei kaatunut Toikan mukaan yksin siihen.
Toikan mukaan toinen hyvin hankala aihe oli rahoitus, eli kysymys siitä, kuinka paljon teollisuusmaat ovat valmiita tukemaan köyhempiä maita sopimuksen toimeenpanossa.
– Rahoituksen suhteen ei päästy oikeastaan edes siihen vaiheeseen, että siinä olisi ollut mitään yksittäistä kiistaa, vaan eteenpäin mentäessä kaikki vaihtoehdot ovat pöydällä.
Enemmän yhteisymmärrystä löytyi Toikan mukaan muovijätteiden hallinnasta ja päästöjen ehkäisystä.
Enemmistö kannattaa sopimusta
Yli sata maata kannattaa sitä, että muovintuotannon vähentämiselle asetettaisiin tavoite, ja kymmenet maat kannattavat tiettyjen kemikaalien ja tarpeettomien muovituotteiden käytön lopettamista. Toikka kuvailee sopimuksen lykkääntymistä tyypilliseksi monenvälisen yhteistyön haasteeksi.
– Kun tehdään yhteisymmärryksellä eli konsensuksella päätöksiä niin siellä pystyy pienikin joukko maita hankaloittamaan hyvin paljon etenemistä, vaikka suuri enemmistö sitä haluaisi.
Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön OECD:n mukaan muovin tuotanto ja käyttö kasvoivat vuonna 2020 yli 430 miljoonaan tonniin, kun kaksikymmentä vuotta aiemmin se oli 234 miljoonaa tonnia. Muovintuotannon arvioidaan kolminkertaistuvan vuoteen 2060 mennessä, ja yli 90 prosenttia muovista jää kierrättämättä.
AFP:n mukaan muoviroskista yli 20 miljoonaa tonnia päätyy ympäristöön vain minuuttien kuluttua käytöstä. Muovihiukkasia eli mikromuovia on tämän seurauksena löydetty pilvistä, valtamerien syvyyksistä sekä ihmisten verestä, aivoista ja jopa istukasta sekä äidinmaidosta.
