Suomessa lajitellaan pakkausjätettä yhdeksänneksi ahkerimmin EU-maista. Sijoitus selviää Eurostatin kesäkuussa julkaisemista tilastoista.
Tilastot ovat vuodelta 2018, ja sittemmin Suomen kierrätysaste on noussut entisestään. Vuonna 2019 suomalaiset kierrättivät 71 prosenttia pakkausjätteestä, lukeman oltua vuotta aiemmin 68,6 prosenttia.
Suomen pakkauskierrätys Rinki Oy:n viestintäpäällikkö
– Parin viime vuoden aikana lajittelusta on tullut valtaosalle suomalaisista osa arkea. Ihmiset ovat alkaneet ajattelemaan, että kierrättäminen on osa kuluttamista, ja kierrätysmäärät ovat kasvaneet huimasti, hän kertoo.
Kasvu näkyy erityisesti muovipakkausten lajittelussa, joka on yleistynyt vasta viime vuosina. Vuonna 2016 muovipakkausjätettä kerättiin kierrätettäväksi Rinki-ekopisteiltä 1 200 tonnia, viime vuonna lukema oli yli kymmenkertainen – 12 500 tonnia.
Tällä hetkellä kaikkea kierrätettyä muovia ei pystytä käsittelemään, sillä Suomessa on vain yksi muovijalostamo – Fortumin jalostamo Riihimäellä. Siksi osa muovista menee edelleen poltettavaksi sekajätteiden joukossa ja osa lähetetään kierrätettäväksi Ruotsiin ja Saksaan.
– Tällä hetkellä jalostamo on ihan täynnä, mutta teknologian kehittymisen, uuden jalostamon valmistumisen ja kierrätetyn muovin markkinoiden paranemisen myötä olemme oikeilla raiteilla kohti vuodelle 2025 tavoitteeksi asetettua 50 prosentin kierrätysastetta, hän kertoo.
Satulin mukaan EU:n tavoite on kunnianhimoinen ja sen toteutuminen vaati muun muassa kierrätysmateriaalimarkkinoiden kehittämistä, jotta kierrätetyn muovin käsittelystä tulee kannattavaa.
Satuli kehuu suomalaisia ahkeriksi kierrättäjiksi mutta nimeää kolme asiaa, joissa vielä olisi parantamisen varaa: lasin, kartongin ja muovin lajittelu.
– Lasipakkauksista kierrätetään jopa 99 prosenttia, mutta lasinkeräykseen päätyy edelleen paljon sinne kuulumatonta tavaraa, kuten posliinia tai kodin rikkinäisiä lasiesineitä. Kartongin kierrättämisessä tärkeää olisi pakkausten litistäminen, mikä säästäisi tilaa jätepisteissä ja olisi ympäristöystävällisempää, kun jäteastioita ei tarvitsisi tyhjentää niin usein.
Muoveissa sekaannusta aiheuttavat puhtausvaatimukset ja useat eri muovilajit, joista esimerkiksi styroksin ei aina ymmärretä kuuluvan muovinkeräykseen.
– Muovin kierrättämisessä on vielä paljon uutta asiaa. On ihan ymmärrettävää, että siinä on vielä hankaluuksia, Satuli toteaa.
On myös tärkeää, että edellytykset jätteiden lajittelemiseen ja kierrättämiseen ovat mahdollisimman hyvät.
– Esimerkiksi keittiöissä pitäisi olla mahdollisimman helppoa ja vaivatonta lajitella syntyvät jätteet niille tarkoitettuihin astioihin, Särkkä sanoo.
Rakennusyhtiö YIT:n divisioonan johtaja
– Jätelaki velvoittaa taloyhtiötä huolehtimaan siitä, että asukkailla on mahdollisuus kierrättämiseen. Kun kohteita suunnitellaan, asuntojen keittiöihin varataan nykyään tila yleensä kolmelle tai neljälle roska-astialle, Isoviita selittää.
Koska kaikkia kierrätettäviä jätteitä ei kolmeen pönttöön pysty lajittelemaan, on asukkaiden usein keksittävä omia ratkaisuja niiden säilyttämiseksi. Käytännöllisyyden kannalta ei ole järkevää, että keittiöön varattaisiin astia jokaiselle eri jätelajille.
– Esimerkiksi pahvi voi viedä paljon tilaa, joten sitä ei olisi järkevää sulloa keittiön kaappeihin. Tilat saa paremmin hyödynnettyä, jos osa lajitteluastioiden sijoittamisesta jätetään asukkaan vastuulle, Isoviita toteaa.
Juho Niemistö
