Tammikuussa 2022 Helsinkiin eksyi orpo metsäpeuran vasa, joka harhaili kaupungissa useita päiviä. Se otettiin kiinni Helsingin keskustassa, vietiin hoitoon Korkeasaaren villieläinsairaalaan ja lopulta vapautettiin luontoon.
Nyt mysteeripeuran perimä on tutkittu ja tutkimuksen tulokset julkaistu. Luonnonvarakeskuksen (Luke) ja Metsähallituksen yhteisessä tutkimuksessa selvisi, että nuori metsäpeura oli lähtöisin Suomenselän osakannasta. Siihen kuuluvia peuroja liikkuu muun muassa Ähtärin ja Multian seudulla.
Metsäpeurat ovat harvinaisia, ja lajia esiintyy koko maailmassa vain Suomessa ja Venäjän Karjalassa. Suomessa on noin 3 000 metsäpeuraa, jotka elävät Kainuussa ja Suomenselällä. Lisäksi Etelä-Pohjanmaalla Lauhanvuoren kansallispuiston ja Pirkanmaalla Seitsemisen kansallispuiston tuntumassa on molemmissa muutaman kymmenen peuran kokoinen, palautusistutettu osakanta.
Helsinkiin kaksi vuotta sitten harhautunut peura kiinnosti laajalti, sillä Helsinkiä lähimmät luonnonvaraiset metsäpeurat elävät noin 300 kilometrin päässä Jyväskylän seutuvilla.
Helsingissä kiinni otettu nuori urosvasa siirrettiin toivuttuaan Lauhanvuoren kansallispuiston totutustarhaan, mistä se myöhemmin palautettiin luontoon.
Peurasta ei uusia havaintoja
Sen jälkeen kun mysteeripeura otettiin kiinni Helsingissä, varmistettiin dna-testillä, että kyseessä oli varmasti metsäpeura. Aluksi epäiltiin, että se olisi voinut olla tunturipeura eli poro.
Koska peuran alkuperä oli tuntematon, Luken ja Metsähallituksen tutkimuksessa tarkistettiin vielä, ettei perimässä ole mahdollista pororisteymää. Risteytyminen poron kanssa vaarantaa metsäpeuran perimää.
Laajoissa tutkimuksissa vahvistui, että kyseessä oli metsäpeura ja että se oli Suomenselän osakannasta.
Metsäpeura-asiantuntija Milla Niemi Metsähallituksen Eräpalveluista kertoo, että perimätieto sopii peurasta Päijänteellä tehtyihin havaintoihin ja sen oletettuun kulkureittiin.
Helsingin seikkailija vapautettiin luontoon osana MetsäpeuraLIFE-hankkeessa toteutettua palautusistutusta kesällä 2022. Niemi kertoo STT:lle, että peura oli aluksi gps-seurannassa, mutta laitteeseen tuli tekninen vika.
– Tuoretta tietoa sen sijainnista tai voinnista ei ole. Olemme toivoneet, että se eksyisi riistakameraan ja saisimme näköhavaintoja siitä, Niemi sanoo.
Vapautetut peurat ovat lisääntyneet
MetsäpeuraLIFE-hanke oli Metsähallituksen alainen ja viime vuonna päättynyt suojelu- ja kannanhoitohanke. Siinä metsäpeuroja istutettiin totutustarhoihin Lauhanvuoren ja Seitsemisen kansallispuistoihin, ja totutustarhoista niitä vapautettiin takaisin luontoon yhteensä 81 yksilöä. Tiettävästi niistä on sittemmin kuollut kymmenisen peuraa.
Niemen mukaan metsäpeuroista vain osa on seurannassa, mutta molemmissa kansallispuistoissa peurat ovat lisääntyneet ja niissä on havaittu vasoja. Lisäksi Lauhanvuoresta kuvattiin kiimatokkia, joista pystyttiin yksilöimään 20 metsäpeuraa niiden korvamerkeistä.
Metsäpeuroja esiintyi aikoinaan lähes koko Suomessa, mutta laji hävisi sukupuuttoon liiallisen metsästyksen takia 1900-luvun alussa. Ne levittäytyivät takaisin Kainuuseen Venäjältä 1950-luvulla. Suomenselän kanta on puolestaan lähtöisin 1970–80-luvun vaihteessa tehdyistä palautusistutuksista.
