Ovisuunnistuksessa tunnistettavana oli muun muassa Vaasan yliopiston Tervahovi-rakennuksen ovet.
Kuva: Jarno Pellinen
Vaasa-lehdessä julkaisimme juhannusviikolla (19.6.) leikkimielisen kuvasuunnistuskisan, jossa Vaasan julkisia rakennuksia piti tunnistaa rakennusten ovien perusteella.
Kisa päättyi sunnuntaina puoliltaöin, ja kaiken kaikkiaan kisaan tuli 53 vastausta. Kisa osoittautui melko vaikeaksi, sillä vain 16 vastausta oli täysin oikein. Kuten kisaohjeissa mainittiin, kaikki ovet eivät olleet kyseisten rakennusten pääovia, sillä moneen rakennukseen on useita sisäänkäyntejä.
Kaikkien oikein vastanneiden kesken arvoimme viisi tyylikästä Vaasa-kangaskassia yllätyssisältöineen.
Voittajat ovat: Jan Yrttiaho, Pirkko Salonkangas, Terhi Koivisto, Petra Hakoniemi ja Roope Leppänen.
Voitoista on ilmoitettu heille henkilökohtaisesti.
Tässä ovat oikeat vastaukset:
Kuva 1: Kuvatekstin vihjeessä viitattiin opintiehen, ja kuvassa ovat Variskan yhtenäiskoulun vanhan osan ovet. Koulurakennuksen vanha osa valmistui vuonna 1990, ja sen on suunnitellut arkkitehti Asko Halme. Koulun uusi osa valmistui 2022.
Kuva: Jarno Pellinen
Kuva 2: Kuvatekstissä mainittiin rantahotelli, joka on Vaasan vankilan lempinimi. Kuvassa on vuonna 1863 valmistuneen vankilan pääsisäänkäynti Rantakadulla. Rakennuksen piirustukset laati Oulun läänin vt.lääninarkkitehti Ludvig Isak Lindqvist, ja Vaasan läänin lääninarkkitehti Carl Axel Setterberg muokkasi niitä paremmiksi.
Kuva: Jarno Pellinen
Kuva 3: Kuvatekstissä viitattiin elämän suuriin hetkiin, joita vietetään tämän oven takana. Sellaisia ovat tietenkin kaste, konfirmaatio, vihkiminen ja vainajan siunaus. Kuvassa on yksi Vaasan kirkon ovista, jotka ovat kaikki samanlaisia. Pyhän kolminaisuuden kirkko otettiin käyttöön vuonna 1862, ja sen on suunnitellut C.A. Setterberg.
Kuva: Jarno Pellinen
Kuva 4: Nämä ovet olivat kisan vaikeimmin tunnistettavat. Ne sijaitsevat Kuparisaaressa, Vaasan jäähallin pääsisäänkäynnin pitkien portaiden yläpäässä. Nuolet ja kirjaimet A, B, C ja D viittaavat jäähallin katsomolohkoihin. Kuvatekstin vihjeessä kysyttiin, mikä nuolista mahtaa viitata ”mot Sundom”. Sundomin puoleinen päätykatsomo on Vaasan Sportin fanikatsomo, lempinimeltään Sundom stå.
Kuva: Jarno Pellinen
Kuva 5: Näiden ovien kuvatekstivihjeessä sanottiin, että kun on astunut näistä ovista sisään, saattaa jonain päivänä tulla ulos komea hattu päässä. Sillä tarkoitetaan tohtorinhattua. Ovet ovat pääsisäänkäynti Palosaarella sijaitsevan Vaasan yliopiston Tervahovi-rakennukseen.
Kuva: Jarno Pellinen
Kuva 6: Kuvan koristeelliset ovet kuuluvat Levónin taloon, joka sijaitsee Rantakatu 2:ssa. C.A. Setterbergin suunnittelema talo valmistui 1862 Vaasan höyrymyllyn ja puuvillatehtaan perustajan August Alexander Levónin kotitaloksi. Nykyään talossa toimii Åbo Akademin hallinto.
Kuva: Jarno Pellinen
Kuva 7: Vihjeen mukaan näiden ovien takana on tahkottu rahaa. Kyseessä on Suomen Pankin talo Kirkkopuistikko 22:ssa. Vastaukseksi hyväksyttiin myös Ritzin talo, sillä Ritz sijaitsee tässä talossa, ja siellä järjestetään monenlaisia kulttuuriesityksiä ja -tapahtumia, kuten kuvatekstissä vihjattiin. Rakennuksen on suunnitellut Johan Sigfrid Sirén, Vaasan lyskan poika, jonka tunnetuin työ on Eduskuntatalo Helsingissä.
Kuva: Jarno Pellinen
Kuva 8: Arkkitehti Fredrik Thesleff on suunnitellut tämän 120-vuotiaan eli vuonna 1904 valmistuneen rakennuksen Wasa Aktie Bankin eli Waasan Osake Pankin konttoriksi. Pankkia johti vaasalainen yhteiskuntavaikuttaja Joachim Kurtén, jonka mukaan talon nimi on Kurtenia. Hovioikeudenpuistikon ja Raastuvankadun kulmassa sijaitsevassa talossa on useita kauniita yksityiskohtia, muun muassa pankkisalissa oleva ruutulattia. Idea siihen saatiin Louvresta, kuten kuvatekstiin vihjeessä kerrottiin. Talossa toimii edelleen pankki, Ålandsbanken, ja ravintola Bank.
Kuva: Jarno Pellinen
Kuva 9: Nämä ovet ovat Pohjanmaan museon vanha pääsisäänkäynti. Pronssiovissa on kuvasarja, jossa kerrotaan Vaasan ja Pohjanmaan historiallisista tapahtumista. Museokatu 3:ssa sijaitsevan museorakennuksen ovet on suunnitellut kuvanveistäjä Emil Wikström.
Kuva: Jarno Pellinen
