Vaasa-lehdessä ja sen edeltäjissä sekä Vaasa-maakuntalehdessä ja sen seuraajissa on vuosien varrella kerrottu vaasalaisille kiinnostavista aiheista ja ajankohtaisista uutisista.
Sukelsimme vanhan Vaasa-lehden, Vaasan Ikkunan ja Pohjalaisen arkistoon ja otimme selvää, mitä Vaasassa tapahtui aprillipäivänä 1.4. eri vuosina. Kaikki uutiset eivät ole aprillipilaa, mutta ne ovat aikansa kuvia eri vuosikymmeninä.
Vaasa-lehden historia
- Vaasa on Vaasassa kerran viikossa ilmestyvä kaupunkilehti, joka alkoi ilmestyä 1.9.2021.
- Sitä ennen kaupunkilehden nimi oli Ikkuna (2008–2021), sitä ennen Vaasan Ikkuna (1984–2008). Kaupunkilehti alkoi ilmestyä 28.8.1983 nimellä TV&Video Ikkuna, mutta nimi vaihtui heti seuraavan vuoden alussa.
- Vuosina 1972–2001 Vaasassa ilmestyi toisen kustantajan julkaisema, kilpaileva kaupunkilehti nimeltä Uusi Vaasalainen. Vuoden 2002 alusta lähtien se yhdistettiin Vaasan Ikkunaan.
- Nykyisen Vaasa-lehden nimi ja lehden logo tulee saman mediakonsernin aiemmin julkaisemasta Vaasa-maakuntalehdestä. Se ilmestyi vuosina 1903–1984. Syyskuun 14. päivä 1984 lehden nimi muuttui Pohjalaiseksi, joka muuttui vuonna 2020 Ilkka-Pohjalaiseksi.
1905
Vuosisadan alussa elettiin keskellä siirtolaisaikaa. Suuri osa siirtolaisista lähti Ameriikkaan kultaa vuolemaan eli etsimään parempaa toimeentuloa ja vapautta.
Suurimman aallon aikaan, vuosina 1870–1920 puolet noin 370 000 siirtolaisesta oli kotoisin Vaasan läänin alueelta.
Amerikkaan lähti sekä pariskuntia että yksinmuuttajia. Vaasa-lehdessä 1.4.1905 on maksettu ilmoitus, jossa neljä poikamiestä Minnesotasta etsi morsianta itselleen.
Arvata saattaa, että herrat olivat kotoisin jostain päin laajaa Pohjanmaata, kun kerran Vaasa-lehteen ilmoituksen laittoivat.
"Haluaisimme päästä kanssanne kirjeenvaihtoon, tarkoituksella saada teistä ikuinen elämän sulostuttaja", miehet houkuttelivat ilmoituksessa.
1918
Huhtikuussa 1918 Vaasa oli valkoisen Suomen pääkaupunki. Sisällissotaa käyvässä maassa Suomen hallitus eli senaatti toimi Vaasassa kevään 1918 ajan, 3. toukokuuta saakka.
Sota-asioista kerrottiin lehdessä rajoitetusti se, mitä voitiin, sekä Suomesta että maailmalta, jossa ensimmäinen maailmansota riehui marraskuuhun 1918 saakka.
Huhtikuun 1. päivänä Vaasa-lehti ei ilmestynyt, mutta 2.4.1918 Vaasa-lehdessä oli vetoomus, että kansalaiset lahjoittaisivat jääkäreille erilaisia tarvikkeita, muun muassa villapeitteitä ja partaveitsiä. Niitä pyydettiin tuomaan Vaasan keskustassa sijaitsevan Hartmanin liikepalatsin isännöitsijälle toiseen kerrokseen.
Ilmoituksessa mainittu 3. jääkäriprikaati kuului valkoisten joukkoihin ja soti Itä-Suomen rintamalla.
1937
Vaasa-lehti kertoi 1.4.1937 suuresta muutoksesta Vaasan kaupunkikuvaan: Maasillan luona oleva entinen palokunnan letkujen kuivaustorni aiottiin räjäyttää juuri samana päivänä "kello puoli 12".
Uutisessa muistutettiin, että Vaasan kaupunginvaltuusto oli päättänyt poistaa letkutornin, koska sitä ei enää tarvittu alkuperäiseen tarkoitukseensa. Paikalle kerääntyvää yleisöä kehotettiin uutisessa seuraamaan räjäytystä turvallisen välimatkan päästä, ettei tule vahinkoja.
Letkutorni sijaitsi puistoalueella, lähellä hotelli Astoria ja rautatieasemaa. Sen oli suunnitellut arkkitehti A.W. Stenfors, ja torni rakennettiin 1890-luvun puolivälin jälkeen. Kun maasilta valmistui 1930-luvun alussa, puiston kulmaus kävi ahtaaksi, ja letkutorni ja sen vieressä ollut vaakahuone hajotettiin.
Seuraavan päivän Vaasa-lehdestä kävi ilmi, että letkutornin räjäytys oli aprillipila, jolla yritettiin houkutella ihmisiä paikalle. Sen sijaan totta oli se, että letkutornin purkamiseen todella ryhdyttiin eilen, mutta ei räjäyttämällä, kertoi Vaasa-lehti 2.4.1937.
1948
Sotien jälkeen tansseissa ja iltamissa käyminen oli suosittua ajanvietettä. Sota-aikana tanssiminen oli kielletty, ja halu tavata ystäviä ja tutustua vastakkaiseen sukupuoleen pääsi purkautumaan vasta 1940-luvun lopulla ja 1950-luvulla.
Toinen suosittu ajanviete oli elokuvissa käyminen, ja Vaasassakin oli tuohon aikaan useita elokuvateattereita, kuten Gloria ja Kinema.
Aprillipäivänä vuonna 1948 oli Vaasa-lehden etusivulla monta ilmoitusta tansseista, elokuvista ja muista tapahtumista.
1955
Aprillipilat olivat ilmeisesti 1950-luvulle tultaessa vakiintuneet sanomalehtien kevennykseksi aina 1. huhtikuuta.
Vaasa-lehti kertoi 1.4.1955, että eräs vaasalainen parturi on keksinyt tukankasvatusaineen, jolle hän on hakenut patenttia ja vastikään saanut sen. Keksijän nimeä lehti ei halunnut mainita, mutta paljasti, että parturi oli toiminut yhteistyössä erään täkäläisen lääkärin kanssa tukankasvatusainetta kehittäessään.
Ilmiselvä aprillijuttu oli kuvitettu silloisen pääministerin, jo kaljuuntuneen Urho Kekkosen kuvalla. Kuvatekstin mukaan "pääministeri Urho Kekkonen hymyilee tyytyväisenä saatuaan itselleen ihmelääkkeen ansiosta uudet kutrit".
1975
Vaasa-lehdessä 1.4.1975 oli henkilöjuttu pitkän linjan vaasalaiskauppiaasta Ida Nurmisesta. Aprillipäivänä Nurminen oli pyörittänyt pienkauppaansa Vaasassa 40 vuotta. Liike toimi muun muassa keskustassa kauppahallin kupeessa.
Jutussa kerrotaan, että Nurminen aloitti vuonna 1935 yrittäjäuransa perustaen käsityöliikkeen, joka menestyi aluksi hyvin. Sodan jälkeinen pula-aika muutti kysyntää, joten Nurminen keskittyi vaatetavaran myyntiin.
Uskolliset asiakkaat olivat Nurmiselle elämän suola. Oikeastaan hän piti vakioasiakkaitaan enemmän ystävinä kuin asiakkaina.
Samassa lehdessä oli myös "Päivän ruokavihje", joka oli sipatin ohje. Sipatti tarkoitti vaaleaa savusilavakastiketta.
1992
Vaasan Ikkunassa (numero 13, 30.3.–5.4.1992) Täällä tapahtuu -palstalla kerrottiin Club 25:n keikoista. Ysärillä suosittu rokkiklubi sijaitsi Raastuvankadulla, ja se paloi rajussa tulipalossa vuonna 2013.
1.4.1992 Club 25:n lauteille nousi suosittu acapella-yhtye Veeti & Velvets. Viikonlopun esiintyjinä olivat Kauko Röyhkä yhtyeineen ja "vaasalainen rytmikummajainen Negro-käärme".
Samassa lehdessä kerrottiin Vaasan kauppahallin 90-vuotisnäyttelystä, jonka galleristi Anna-Maria Kauranen oli koonnut kauppahalliin.
Tuolloin lehdessä kerrottiin myös koulujen ruokalista. Keskiviikkona 1.4.1992 ruokana oli janssoninkiusausta ja punajuuri-omenasalaattia.
2014
Entisen maakuntalehti Pohjalaisen etusivulla oli 1.4.2014 kuuma uutinen: Joakim Strand osti Rantakadun nimen. Jatkossa katu tunnetaan nimellä Joakim Strand gatan.
Vaasan kaupunki kauppasi katujen nimiä ja maamerkkejä kohentaakseen kaupungin taloutta. Uutisen kuvassa Vaasan kaupunginvaltuuston silloinen puheenjohtaja Joakim Strand pitelee käsissään nimikkokylttiään. Taustalla näkyy, kun Rantakatu-kylttiä irroitetaan uuden tieltä.
Jutussa kerrotaan, että Öjbergetin oli ostanut Anne-Mari Viinamäki. Jatkossa paikka tunnetaan Viinamäkenä, jonka huipulla on anniskeluravintola. Laura Välimäki puolestaan avaa suksivuokraaman rinteen puoleen väliin.
Muutkin paikallispoliitikot olivat olleet kiinnostuneita Öjbergetistä, muun muassa Kim Berg, Jorma Kivimäki ja Merja Rintamäki, jonka suunnitelmissa oli rakentaa viereen toinen kumpu.
Juttu oli tietysti aprillipilaa, johon Strand heittäytyi mukaan. Rantakatu ja Öjberget saivat pitää nimensä.
