Tulevana sunnuntaina, 20.11., on seurakuntavaalien varsinainen äänestyspäivä koko maassa.
Esimerkiksi Vaasan suomalaisessa seurakunnassa vaalit toimitetaan Vaasan kirkon kryptassa ja ruotsinkielisen seurakunnan vaalit kirkkosalissa. Mustasaaren suomalaisessa seurakunnassa äänestys on Sepänkylän seurakuntakeskuksen nuorisotilassa.
Mikäli vanhat merkit pitävät paikkansa, uurnille vaivautuu vain harva. Neljä vuotta sitten valtakunnallinen äänestysprosentti oli 14,4. Tosin Lapuan hiippakunnassa, johon meidän alueemme suomenkieliset seurakunnat kuuluvat, äänestysprosentti oli maan korkein, 19,2.
Siinäkään ei ole paljon hurraamista.
En ihmettele, että kirkkoon kuuluvat äänioikeutetut eivät vaivaudu uurnille.
Näen siihen useita syitä.
Ensinnäkin seurakuntavaaleissa ehdokaslistat ovat hämäävä sekoitus politiikkaa ja hengellistä oppia. Osa on puoluelistoja, kuten Laihian Demarit tai Keskustalainen seurakuntaväki Vähässäkyrössä.
Joistakin listoista ei nimestä pysty päättelemään, millaisia arvoja ehdokkaat edustavat. Esimerkiksi Vaasan suomalaisessa seurakunnassa on Kotikirkko läheiseksi -lista, Vähänkyrön seurakunnassa Yhteistyöllä eteenpäin, Isonkyrön seurakunnassa Seurakuntaväki ja Mustasaaressa Koivulahden ruotsinkielisen seurakunnan listan nimi on God gemenskap (Hyvä yhteisyys).
Äänestäjälle on paljon selkeämpää ja helpompaa löytää omaan arvomaailmaan sopiva ehdokas esimerkiksi kuntavaaleissa puolueiden listoilta.
Toinen syy on se, että vaalikampanjointi ei ole läheskään niin vilkasta ja näkyvää kuin kuntavaalien alla. Monet ovat ehdokkaana matalalla profiililla, hyvä jos viitsivät some-kanaviin jotain itsestään laittaa.
Vaisu kampanjointi ei villitse äänestäjiä ryntäämään uurnille.
Kolmas syy pieneen äänestysprosenttiin on se, että tavalliselle seurakunta-aktiiville, saati tapakristitylle, ei ole selvää, mistä kirkkovaltuustossa tai seurakuntaneuvostossa oikein päätetään.
Moni ajattelee, että seurakunnan asiat eivät ole kovin merkittäviä. Tässä on seurakuntien viestinnällä vielä paljon tehtävää, ja myös medialla.
Ainakin Vaasan seudulla useimmat tiedotusvälineet seuraavat seurakuntien päätöselimiä paljon vähemmän kuin kuntien lautakuntia ja valtuustoja.
Neljäs syy voi olla, että seurakuntien jäsenmäärät ovat jatkaneet pienenemistään, ja sitä mukaa on vähentynyt äänioikeutettujen määrä seurakuntavaaleissa.
Samalla kirkon saamat verotulot ovat vähentyneet. Se johtaa seurakunnissa paineisiin esimerkiksi luopua tiloista ja myydä omaisuutta. Esimerkiksi Vaasan seurakuntayhtymä on myynyt asuntoja ja muita tilojaan.
Seurakunnissa on myös paineita karsia henkilöstö- ja muita kuluja. Maalahdessa on menty niin pitkälle, että kolme seurakuntaa yhdistyy vuodenvaihteessa yhdeksi juuri taloudellisista syistä.
Seurakuntien talous ja kiinteistöjen käyttö ovat esimerkkejä siitä, mistä seurakuntien päättäjät päättävät.
Äänestysprosentti on pyöreä 0 niissä seurakunnissa, joissa seurakuntavaaleja ei järjestetä ollenkaan. Syynä on se, että paikkoja kirkkovaltuustoon on sama määrä kuin ehdokkaita on saatu haalittua. Näin päädyttiin sopuvaaliin tänä vuonna esimerkiksi Maalahden uudessa, kaksikielisessä seurakunnassa ja Mustasaaren Raippaluodon seurakunnassa.
Mistä tämä kertoo? Paljon on tehtävä, jotta vaalit saataisiin kiinnostavaksi ja demokratia toimimaan.