Lukijalta
Mielipidekirjoitus

Mo­nen­lai­sia tut­ki­muk­sia

On kolme asiaa, joita en ymmärrä. Ne ovat turvepohjainen pelto, lypsylehmä ja puunpoltto. On tehty oikein tutkimus siitä, kuinka haitallisia nämä kolme asiaa ovat maamme ilmaston tilaan ja ympäristöllemme.

Meillä on raivattu suosta peltoa keskiajalta lähtien, lypsylehmiä on kasvatettu jo paljon aikaisemmin ja puuta on poltettu ammoisista ajoista lähtien. Ihmettelenkin sitä, että nyt vasta 2020-luvulla on huomattu näiden asioiden uhkaava vaara ja kuinka nopeasti ne tutkimuksien mukaan nostavat ilmastomme lämpötilaa.

Jos turvepohjaisesta pellosta nousee niin paljon hiilidioksidia, mitä tutkimukset osoittavat ja jos lypsylehmä tuhnuttaa metaanikaasuja sen lisäksi, niin meillähän täällä Suomessa pitäisi olla jo lämpötila, joka on kehittynyt satojen vuosien aikana, että ihmiset kulkisivat hula hula -vaatteissa ja söisivät banaanit suoraan puista.

Entä pienimuotoinen puunpoltto, joka tutkimuksien mukaan saunankiukaissa ja pienissä lämmitysuuneissa tupruavan savun mukana synnyttää ilmatilaan haitallisia pienhiukkasia, joihin jopa 1 500 ihmistä kuolee vuosittain. Jos asia on näin, kun tutkimus osoittaa ja kun meillä on puuta poltettu yhtä kauan kuin on ollut ihmisiäkin, meillä olisi pitänyt kuolla jo miljoonia ihmisiä näihin pienhiukkasiin.

Viime vuoden lopulla Lukes julkaisi uuden tutkimuksen Suomen metsistä ja todettiin metsiemme kasvun pysähtyneen, vaikka neljän vuoden takaisesta tutkimuksesta olivat metsämme kasvaneet 30 miljoonaa kuutiota, joten ei voi vielä puhua kasvun pysähtymisestä. Korkeintaan, jos sitäkään, on kasvu ehkä hidastunut.

Ihmeellistä on kuitenkin se, että tutkimus julkaistiin samaan aikaan, kun EU:sta ilmoitettiin uuden biodiversiteettistrategian soveltamisesta eurooppalaisiin metsiin, joka tietäisi meilläkin sitä, että metsäalastamme pitäisi lähes 30% rauhoittaa. Joten olikohan tämäkin yhtäaikaisuus pelkkää sattumaa? Joka tapauksessa näin laajamittainen rauhoittaminen metsissämme ei ainakaan lisäisi hiilinielujen määrää, päinvastoin.

Kun luonnontilainen metsä kasvaa aikansa, puut luonnollisesti alkavat kuivua pystyyn ja keloontuvat, ihan samalla tavalla kuin on käynyt kansallispuistojen metsissä, jossa hiilidioksidia vapautuu ilmatilaan samalla tavalla kuin tutkimuksissa on turvepohjaisten peltojen kohdalla todettu ja tämäkö olisi se perintö jälkipolvillemme.

Simo Ketelimäki

Alavus