Venäjän hyökkäyssota on aiheuttanut Ukrainassa laajoja ympäristötuhoja, joista on haittaa sekä ukrainalaisten terveydelle että maan taloudelle. Ukrainalaiset ovat hyvin huolissaan esimerkiksi juomavesien pilaantumisesta sotatoimien vuoksi.
Suomi aloitti keväällä yhteistyön Ukrainan kanssa sodan ympäristötuhojen arvioinnissa, dokumentoinnissa ja jälleenrakennuksessa. Ympäristöministeriössä Ukraina-asioita koordinoiva erityisasiantuntija Marjukka Porvari kertoo Suomen pystyneen jo auttamaan Ukrainaa ilmanlaadun ja vesien laadun seurannassa.
Tällä työllä on joissain tapauksissa hyvin akuutti ja konkreettinen merkitys, välittömän hengenvaaran estäminen. Kun ukrainalaisia palaa Venäjän miehityksestä vapautetuille alueille, heidän on tärkeää saada tietoa esimerkiksi veden juomakelpoisuudesta.
– Ukrainassa yli 80 prosenttia juomavedestä otetaan pintavetenä. Ihan pelkästään sotatarvikkeistakin sinne päätyy esimerkiksi raskasmetalleja, erilaisissa sotamateriaaleissa on hyvin usein lyijyä, Porvari kertoo.
– Sitten kun siellä on vaikkapa mennyt rikki kaivosteollisuuden jätealtaita, niistä pääsee vesiin todella pahoja myrkkyjä. Tai vaikkapa jätevedenpuhdistamo on ammuttu rikki. Siihen ei ehkä kuole, mutta tulee todella kipeäksi.
Iskut siviilikohteisiin tuhoisia ympäristöllekin
Ympäristötuhojen dokumentoinnille on myös pidemmän aikavälin syitä. Yksi on kerätä todisteita jotta Venäjä voidaan tulevaisuudessa saattaa vastuuseen rikoksistaan, ja toinen on ympäristöasioiden saaminen Ukrainassa riittävälle tasolle mahdollista tulevaa EU-jäsenyyttä ajatellen.
Sotiminen ei ole koskaan ympäristölle hyväksi, mutta Ukrainan sodassa erityistä on ollut se, kuinka Venäjä on tarkoituksella iskenyt siviilikohteisiin, kuten teollisuuslaitoksiin.
– Siellä on ollut esimerkiksi ihan tarkoituksellista polttoainevarastojen tuhoamista, ja sehän saa hirvittäviä ympäristövaikutuksia aikaan, Porvari sanoo.
Hän muistuttaa, että Ukraina on hyvin teollistunut maa täynnä kaivoksia, tehtaita ja muita kohteita, joiden pommittamisella on voimakkaan kielteinen vaikutus ympäristöön.
Padon räjäytys levitti saasteita
Ehkäpä eniten huomiota saanut ympäristökatastrofi sodan aikana on ollut Dneprjoessa sijainneen Kahovkan padon räjäyttäminen kesäkuussa. Padon tuhoutumisen jäljiltä tulvavedet peittivät alleen satojen neliökilometrien suuruisen alueen Etelä-Ukrainassa – ja kuljettivat samalla mukanaan kaikenlaista haitallista jätettä.
– Siellä oli iso kasa teollisuutta, jätevedenpuhdistamoja ja erilaisia jätealtaita, ja ne ovat kaikki huuhtoutuneet sen mukana. Ihan pelkästään ne ravinteet, jotka huuhtoutuivat, ovat näkyneet Mustassameressä erittäin suurina sinileväkukintoina tänä kesänä, Porvari kertoo.
– Sinne on mennyt hirveä määrä ravinteita, mutta ehkä vielä hirveämpää on, että sinne on mennyt iso määrä erilaista hyvin myrkyllistä tavaraa ja myös miinoja ja sotilastarvikkeita.
Porvari kertoo kuulleensa, että erilaiset salmonella- ja vatsatautiepidemiat ovat lisääntyneet tänä kesänä Etelä-Ukrainassa Kahovkan padon tuhoutumisen aiheuttaman vesien saastumisen takia.
Padon räjäytys oli huono uutinen myös Ukrainan maataloudelle, jonka tilanne jo ennen Kahovkaa oli huono. Valtaosa kastelusta Etelä-Ukrainan kuivilla alueilla on ollut Kahovkan kastelujärjestelmien varassa. Nyt kun ne ovat poissa pelistä, peltoja pitää kastella pohjavedellä, jolloin pelkona on maaperän suolaantuminen.
Kahovkan padon tuhoutuminen teki myös pahaa jälkeä Dneprin suiston kosteikkoalueilla, joista monet ovat tärkeitä suojelualueita. Ukrainan viranomaisten mukaan 30 prosenttia maan suojelualueista on kärsinyt tuhoja sodan takia.
Rakennusjätettä läjissä
Ongelmia aiheuttaa myös se, että Ukrainassa ympäristöstandardit ovat olleet kaukana Suomen ja muun EU:n tasosta. Vaikka neuvostoajoilta periytyneet normit ovat teoriassa tiukat, niiden käytännön toteutus on ollut jotain ihan muuta.
– Nyt ukrainalaiset sanovat, että he eivät halua enää takaisin mihinkään siihen vanhaan, vaan he haluavat suoraan tiukkoihin EU-normeihin kaiken suhteen.
Esimerkiksi rakentamisessa on saanut käyttää asbestia aivan viime vuosiin asti. Nyt se aiheuttaa valtavia ongelmia, kun Venäjä on iskenyt asuinalueille ympäri maata.
– Joidenkin lähteiden mukaan 90 prosenttia siitä rakennusjätteestä mitä nyt on kaikki paikat täynnä, sisältää asbestia, Porvari kertoo.
– Paitsi että se on todella haitallista, sitä on myös hyvin vaikea käyttää esimerkiksi kiertotalousrakentamiseen. Kaikki on siellä vain läjissä, ja kun sitä huuhtoo vesi ja tuulet puhaltavat, kaikkihan siellä on pitkin ja poikin. Pelkästään se rakennusjätteen asianmukainen hävittäminen tulee olemaan hirveän iso urakka.
Porvarin mukaan Ruotsi on lähdössä Ukrainan avuksi rakennusjätteen hävittämiseen. Suomen ja Ruotsin lisäksi ainakin Saksa, Hollanti ja Italia tekevät Ukrainan kanssa yhteistyötä ympäristöongelmien ratkaisemisessa.
Ukrainan instituutiot heikkoja
Suomi ja Ukraina sopivat yhteistyöstä ympäristöasioissa maaliskuussa, jolloin silloinen ympäristö- ja ilmastoministeri Maria Ohisalo (vihr.) vieraili Kiovassa. Porvari oli mukana tuolla matkalla ja kehuu ukrainalaisten asennetta mahtavaksi.
– Minuun teki tosi ison vaikutuksen se rohkea, urhea ja positiivinen asenne, mikä ihmisillä siellä on ihan järjestään. Mutta samaan aikaan ne instituutiot ovat tosi heikkoja.
Yksi yhteistyön tavoitteista onkin tuoda ympäristöasiat Ukrainassa EU:n vaatimalle tasolle, jotta maan EU-jäsenyys voisi tulevaisuudessa toteutua jouhevammin.
Suomesta tekee erityisen sopivan tällaiseen yhteistyöhön se, että Suomessa on sekä julkishallinnossa että yritysmaailmassa korkeatasoista ympäristöosaamista.
– Suomi on seurannut pitkään omaa ympäristöään, meillä on pitkiä aikasarjoja ja tiedämme aika hyvin, mikä ympäristömme tila on. Olemme vieneet institutionaalista osaamistamme esimerkiksi Keski-Aasiaan ja Kaukasiaan, myös Venäjälle. Mutta toisaalta Suomella on myös yrityksiä jotka ovat näiden teknologioiden tosi kovia osaajia.