Tammikuun alussa 2019 aloittaneen Ruokaviraston toimintakaudelle on mahtunut enemmän kriisejä kuin tasaista aikaa. Viraston pääjohtajana ensimmäisen viisivuotiskauden ajan toiminut Antti-Jussi Oikarinen toteaa, että tilaa viraston sisäiselle kehittämiselle ei ole juuri jäänyt.
– Taloudessa oli haasteita alusta saakka, jo ensimmäisenä vuotena kävimme yt-neuvottelut. Sitten tuli korona, jota seurasi Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan ja viimeisimpänä lintuinfluenssa. Nyt tarkkailun alla on myös sikarutto, jota on havaittu jo Ruotsissa ja Baltian maissa. Toimintaympäristön ulkopuolelta on tullut muutoksia, joihin ei itse ole voitu vaikuttaa, Oikarinen sanoo.
Ennen ruokaviraston pääjohtajan tehtävää Oikarinen on ollut käynnistämässä muun muassa Etelä-Pohjanmaan ely-keskuksen toimintaa. Aiemman kokemuksensa pohjalta hän sanoo osanneensa odottaakin, että fuusioviraston käynnistyminen ei suju ainoastaan ruusuisesti.
– Uutta virastoa tarkasteltaessa pitäisi antaa ainakin seitsemän vuotta aikaa ennen kuin sen toimintaa voidaan arvioida. Edellisistä organisaatioista tulee aina mukana perintöä. Paljon uudistuksia on jo tehtykin, muun muassa koko viraston palkkausjärjestelmä on yhtenäistetty. Mutta tosiasia on, että sisäistä kehittämistä on lykätty kriisien vuoksi.
Ruokavirasto koostuu Elintarviketurvallisuusvirastosta, Maaseutuvirastosta sekä osasta Maanmittauslaitoksen tietotekniikan palvelukeskusta, jotka yhdistettiin uudeksi virastoksi.
– Onnistumiseksi voidaan laskea se, että Ruokavirastolla on kokonaiskuva koko ruokaketjusta. Mikä voisi olla huoltovarmuuden kannalta tärkeämpi asia yhteiskunnassa kuin ruokaturvallisuus, Oikarinen sanoo.
Henkilöstön huoli taloudesta
Ruokaviraston henkilöstö julkisti syyskuun alussa huolensa viraston talousnäkymistä, joita ulostulossa kuvattiin toivottomiksi. Oikarinen sanoo ymmärtävänsä huolen ja pitävänsä kommentointia tarpeellisenakin.
Talouden haasteita virastossa on kohdattu alusta saakka. Oikarisen mukaan esimerkiksi maksullisten palveluiden alihinnoittelua selvitetään, mutta asiakasmaksujen nostot eivät yksin tilannetta ratkaise.
– Ainakin kahden edellisen hallituksen ohjelmassa on ollut kirjaus, että elinkeinon kustannukset eivät saa palvelumaksujen vuoksi nousta ilman kompensaatiota. Se selvitetään, onko tässä toimittu pykälien mukaisesti. Tilannetta pyritään tasaamaan, mutta kerralla se ei onnistu.
Maksullisten palveluiden hinnoittelua suuremmaksi asiaksi Oikarinen mainitsee lukuisten IT-järjestelmien pysyvät ylläpitokulut.
– Kun kehitetään uutta järjestelmää, vaikkapa nyt koirarekisteriä, löytyy uuden palvelun rakentamiseen rahaa myös ulkopuolelta. Mutta sen jälkeen järjestelmien ylläpitoon ei rahaa ole ja erityisesti ruokaturvan kannalta kriittisten järjestelmien on toimittava. Niitä voi verrata esimerkiksi potilastietojärjestelmiin hyvinvointialueilla.
Henkilöstön jaksamiseen on Ruokavirastossa kiinnitetty Oikarisen mukaan paljon huomiota alkaen työterveyshuollosta. Myös monipaikkaisuus on Oikarisen mukaan jaksamisen kannalta etu.
– Siirtyminen etätöihin koronan alussa ei meillä ollut ongelma, koska töitä oli jo aiemmin tehty monipaikkaisesti.
Monipaikkaisuus on Oikarisen mukaan etu myös rekrytoinneissa. Paikkasidonnaisia tehtäviä virastossa kun on vähemmän kuin töitä, joita voi tehdä mistä vain.
– Omalla kohdallani korona-aika tarkoitti sitä, että 100 matkapäivää maailmalla muuttuivat sadaksi mökkityöpäiväksi Keski-Suomessa, Oikarinen kuvailee.
Hänen mukaansa paluuta pääsääntöisesti työpaikalla tehtävään työhön ei ole näköpiirissä.
Uusi johtaja lokakuussa
Antti-Jussi Oikarisen viisivuotiskausi Ruokaviraston johdossa päättyy lokakuun alussa. Uusi pääjohtaja aloittanee 8.10. Hakuajan puitteissa tehtävää haki 16 henkilöä.
– Itselläni ei käynyt edes mielessä hakea jatkoa. Olen vuodesta 1986 ollut yhtäjaksoisesti töissä, viimeiset 20 vuotta valtion ylimmän johdon tehtävissä. Tuntuu siltä, että kaikki on annettu.
Jatkosuunnitelmiaan Oikarinen kuvaileekin mökkitalkkarin hommiksi, eläkepäiviksi.
Seuraajalleen Oikarinen toivoo tasaisempaa ajanjaksoa, vaikka uumoileekin, että sellaista ei välttämättä ole luvassa.
– Jo hallituksen säästösuunnitelmat valtiontalouden tilan parantamiseksi vaikuttavat siihen, että ainakaan resursseja ei todennäköisesti voida lisätä. Mutta joka tapauksessa on niin, että Ruokavirastolla on tehtävä, jota ei voi jättää tekemättä.
Sen hän kuitenkin toteaa, että virastojen fuusio on nyt tehty, käsissä seuraavalla on toimiva organisaatio.
– Haasteet tulevat ajasta, Oikarinen toteaa.