Jos romaanin aiheena on uskon etsiminen ja kirjassa liikutaan uskonnollisessa yhteisössä, se tulkitaan herkästi vapautumiskertomukseksi uskonnon kahleista.
Tämän havaitsi esikoiskirjailija Terhi Törmälehto pian sen jälkeen, kun hänen romaaninsa Vaikka vuoret järkkyisivät ilmestyi.
Törmälehto on saanut talven aikana useita haastattelupyyntöjä, joissa häntä on pyydetty puhumaan uskonnosta vapautumisesta ja uskonnon uhrien näkökulmasta.
– Uskonnosta keskustelu on yhteiskunnassamme aika kapeaa. Meillä on ikään kuin valmiiksi annetut raamit, millä uskosta tai uskonnosta puhutaan.
Romaanin kehystarina kertoo maailmankatsomuksen omaksumisesta ja siitä luopumisesta. Romaanin päähenkilö on lukiolainen Elsa, joka etsii henkistä kotiaan helluntailaisuudesta.
– Tämä ei ole vapautumiskertomus. Elsa menettää uskonsa, mutta se on kertomus luopumisesta eikä vapautumisesta. Hän yrittää pitää uskostaan kiinni, mutta samalla näkee, kuinka se hiipuu. Se on tavallaan aika surullistakin.
Helluntailaisuus on karismaattinen kristillinen liike, joka korostaa voimakkaasti uskonnollista kokemusta.
Törmälehto kirjoitti romaaniin myös kirkon sisällä toimivan herännäisliikkeen eli körttiläisyyden. Elsan isä ja isovanhemmat ovat körttejä, ja äiti edustaa maallistunutta tapakristillisyyttä.
– Kristinuskon sisällä on paljon erilaisia tulkintoja uskonnosta. Halusin tuoda sitä esille, koska niistä puhutaan todella vähän.
Perheen on vaikea ymmärtää, miksi Elsa haluaa kuulua helluntaiseurakuntaan. Kokouksissa puhutaan kielillä, ja Elsakin haluaa henkikasteen. Tämäkin aiheuttaa hämmennystä kotiväessä.
– Nyky-yhteiskunnassa on täysin absurdia, että aikuinen tavallaan jokeltaa. Mutta se on ihan mielettömän kiinnostava ilmiö.
Kielilläpuhuminen on vähän käsitelty aihe sekä kaunokirjallisuudessa että tieteessä. Yksi harvoja sitä käsitteleviä tieteellisiä tutkimuksia on Terhi Törmälehdon suomen kielen pro gradu -tutkimus.
Koska kristillisistä liikkeistä on kirjoitettu varsin vähän muuta kuin uskonnollista kirjallisuutta, Törmälehdon esikoisromaania on verrattu Pauliina Rauhalan vuonna 2013 ilmestyneeseen romaaniin Taivaslaulu. Sekä Rauhala että Törmälehto ovat äidinkielenopettajia, ja molemmat romaanit olivat esikoisteoksia, joissa uskonnolla on tärkeä merkitys. Siihen yhtäläisyydet oikeastaan jäävätkin.
Siinä missä Taivaslaulu kertoo uskonnollisen yhteisön kahleista ja aatteen vaikutuksesta yksilöön, Vaikka vuoret järkkyisivät on kuvaus yksilön pyrkimyksestä löytää turva uskosta.
Molemmat auttavat ymmärtämään ihmisiä, joiden maailmankuva perustuu uskoon.
– Olen ilahtunut, kun joku on kertonut pystyvänsä romaanin lukemisen jälkeen ymmärtämään uskovaisen maailmankuvaa ensimmäistä kertaa elämässään, Törmälehto sanoo.
NADIA PAAVOLA / LÄNNEN MEDIA