Hallitus julkaisee iltapäivällä puolustuspoliittisen selontekonsa. Lännen Media seuraa julkistusta.
Tämä juttu on julkaistu ensimmäisen kerran 8. tammikuuta:
Suomessa julkaistaan parhaillaan turvallisuuspolitiikan selontekoja sellaisella antaumuksella, että aktiivinenkin aiheen seuraaja on vaarassa pudota kärryiltä.
Ulkoministeriön tilaama Nato-selvitys ilmestyi viime keväänä. Kesällä valmistui hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko. Se vietiin eduskunnassa läpi joulun alla. Ensi kuussa julkaistaan puolustuspoliittinen selonteko.
Puolustuspolitiikka on ensimmäistä kertaa erotettu ulko- ja turvallisuuspoliittisesta selonteosta omaksi kokonaisuudekseen.
Luvassa on parikymmensivuinen strateginen paperi, jonka on luvattu sisältävän vähemmän jaarittelua kuin aiempien selontekojen puolustusosuudet.
Radikaaleja linjauksia on turha odottaa. Erillinen puolustuspoliittinen paperi tarvitaan, jotta hävittäjä- ja laivakaupoille voidaan käydä hakemassa eduskunnasta laaja parlamentaarinen tuki. Suurinvestointeja tulevat maksamaan vielä seuraavatkin hallitukset.
Samalla korostetaan, että puolustus on tässä maailmanajassa Suomelle erityisen tärkeää. Selonteolla viestitään sitä myös ulkopuolisille.
Selontekoon kirjattaneen maininta, että Suomi jatkaa puolustusvalmiuden kehittämistä. Se on kuluvalla hallituskaudella ollut turvallisuuspolitiikan näkyvin trendi.
Maanpuolustuksen valmiutta on herätelty parin vuoden takaisista reserviläiskirjeistä lähtien. Samalla on haluttu teroittaa kansalaisille kriisitietoisuutta.
Viime heinäkuussa astui voimaan laki välittömästi järjestettävistä kertausharjoituksista. Tämän vuoden alussa on alkanut varusmiehistä koottujen valmiusyksiköiden koulutus.
Tulevassa selonteossa kerrottaneen sodanajan joukkojen kasvattamisesta ja jalkaväkimiinat korvaavasta asejärjestelmästä.
Nämä kaikki ovat teemoja, joita puolustusministeri Jussi Niinistö (ps.) vaalii. Muutenkin puolustusasiat ovat olleet koko hallituskauden näkyvästi esillä.
Valmiuden kohentamiset ovat näppäriä sormiharjoituksia. Ne eivät maksa paljon, mutta näyttävät, että puolustushallinto on aktiivisena.
Kansainvälisen politiikan turbulenssien myötä puolustusvoimien määrärahoille on saatu raivatuksi tilaa budjetissa. Se on ministerintehtävän parhaita mittareita.
Asiantuntijat arvioivat Niinistön onnistuneen työssään hyvin tai jopa erinomaisesti. Esimerkiksi entinen puolustusministeriön ylijohtaja, nykyään Virossa tutkijana työskentelevä Pauli Järvenpää on valmis nostamaan hattua nykyiselle ministerille.
Hän kritisoi lähinnä kahta asiaa. Järvenpään mukaan puolustusselontekoon kirjattava joukkojen kasvattaminen on turhaa. Rynnäkkökivääriä järeämpää kalustoa ei nykyjoukkoja suuremmalle väelle riitä.
Toiseksi Järvenpää, itsekin Ottawan sopimusta vastustaneena, kehottaa luopumaan jalkaväkimiinojen perään haikailemisesta.
Perussuomalaisten riveistä on säännöllisin väliajoin vaadittu miinakieltosopimuksen hylkäämistä. Järvenpään mukaan se nostaisi sopimuksen turhan päiten poliittiseksi kiistakapulaksi.
Tämä on ymmärretty puolustusministeriössä. Niinistön johdolla onkin puolitoista vuotta kehitetty korvaavaa järjestelmää.
Miinaratkaisu kuvaa Niinistön tapaa hoitaa työnsä. Häntä on vaikea sijoittaa turvallisuuspolitiikan mihinkään kuppikuntaan. Linjauksissaan ministeri on varovainen.
Hän välttää kaikin tavoin asettumasta poikkiteloin paasikiviläisen herätyksen saaneen presidentin kanssa. Silti jopa Nato-intoilijat voivat olla tyytyväisiä läntisen yhteistyön tiivistymiseen.
Kansainvälisen politiikan tutkijan Matti Pesun mukaan suomalainen tilannekuva mukailee jo nykyisellään Yhdysvaltojen ja muiden EU-maiden kantoja.
Toimissa on silti ripaus poliittista realismia. Niinistö onkin ennen kaikkea pragmaatikko.
Suomen uusi, jalkaväkimiinojen tilalle kehitetty asejärjestelmä on osoittautunut koeammunnoissa tehokkaaksi tappomenetelmäksi. Lännen Median tietojen mukaan uusi ase on jalostettu vanhojen hyppymiinojen ideasta. Mukana on myös ripaus viuhkapanoksista tuttua toimintaperiaatetta, mutta huomattavasti tehokkaampana.
Hyppymiina pomppaa nimensä mukaisesti ilmaan ja räjäyttää sirpaleita ympärilleen. Suomen kehittämässä aseessa on samaan tapaan kehitetty räjähde, jossa tuhovoima kohdistuu ylhäältä alas eikä vaakasuoraan tai maasta ylöspäin, kuten tavallisissa miinoissa.
Suomi liittyi jalkaväkimiinat kieltävään Ottawan sopimukseen vuonna 2011. Sen jälkeen on mietitty, miten vihollista tehokkaasti hidastava ja ohjaava miina-ase voitaisiin korvata.
Puolustusministeriö aloitti tähän tähtäävän tutkimushankkeen vuoden 2015 syksyllä.
Kotimaisen puolustusteollisuuden kanssa tehty projekti on lähes valmis.
Hanke on toistaiseksi hyvin salainen eikä puolustusministeriö ole paljastanut, minkä yrityksen kanssa asetta on kehitetty.
Ottawan sopimus edellyttää, että miinamaisen aseen laukaisu tapahtuu näköyhteyden päästä ja että räjähteet eivät maastoon jäädessään aiheuta räjähdysvaaraa. Uudessa miina-aseessa molemmat ongelmat on onnistuttu kiertämään. Sitä ei ole vielä paljastettu, millaisin välinein näköyhteys räjäytettävään panokseen hoituu.
Puolustusvoimat saattaa saada uusia räjähteitä jo ensi vuonna. Asejärjestelmästä on kaavailtu myös vientituotetta. Moni eurooppalainen valtio on ollut kiinnostunut projektista.
Artikkelia varten on haastateltu kansainvälisen politiikan tutkijaa Matti Pesua, pitkän linjan diplomaattia Pauli Järvenpäätä, puolustusministeriön puolustuspoliittisen osaston päällikköä Janne Kuuselaa sekä puolustusalan asiantuntijoita.
Rami Nieminen / Lännen Media
