Seinäjoen uusi rautatieasema on saanut upeudestaan huolimatta paljon kritiikkiä. Nyt Veturikorttelin pääsuunnittelija, arkkitehti Anssi Lassila, vastaa Eparin lukijoiden kysymyksiin.
Rautatieasemahallia on moitittu pieneksi. Mitä mieltä olet?
– Kaupungin linjaamana lähtökohtana oli suunnitella odotustila, jossa on tilaa noin 50 istumapaikalle sekä lippuautomaateille. Tavoitteena oli luoda matkustajien mukavuuden lisäämiseksi kompakti tila, jota ravintola- ja kahvilatilat ja muut palvelut täydentävät. Kesään mennessä valmistuva asemalaiturikatos tarjoaa lisää katettua tilaa, Lassila kertoo.
– Erillisiä odotustiloja ei juna-asemien yhteydessä enää useinkaan ole. Helsingin päärautatieasemalla, Pasilan Triplassa ja Tikkurilan Dixissä esimerkiksi on kahviloita, ravintoloita ja liiketiloja, mutta varsinainen odotustila sijoittuu pääosin laiturien yhteyteen.
Veturikorttelin kustannusarvio oli 50 miljoonaa euroa. Asemahallin viimeistely on kesken, koska Seinäjoen kaupunki piti esimerkiksi yli 40 000 euroa maksaneita puupenkkejä liian kalliina. Miksi valitsitte juuri nämä penkit?
– On tärkeää, että julkisen tilan kalusteet ovat laadukkaita ja kestävät kuluttavaakin käyttöä. Niiden hintataso on usein tavallista korkeampi.
Kaupunki etsii edullisempia penkkejä. Pilaavatko ne kokonaisuuden?
– Penkeistä on suunniteltu kevyempi malli. Pyrimme luomaan kokonaisuuteen soveltuvan ratkaisun, jolla päästään edullisempaan hintatasoon, mutta joka on pitkälläkin aikavälillä kestävä ja toimiva.
Avattiinko asemahalli liian keskeneräisenä?
– Rakennuksen toimintojen kannalta oli tärkeää saada asemahalli auki, vaikka tilan kalustus- ja varustushankinnat olivat kesken. Alikulun ja laiturialueen keskeneräisyys on ilman muuta harmillista. On kuitenkin hyvä muistaa myös, että uudistuminen ja siihen liittyvä keskeneräisyys kuuluvat luonnollisena osana dynaamisen ja kehittyvän kaupungin arkeen. On hyvä, että asemarakennuksen tarjoamat palvelut ovat jo käytettävissä.
Onko asemassa ollut ongelmia?
– Toimivuuden kannalta rakenteilla olevat laiturialueen katokset ovat oleellinen osa kokonaisuutta. Vasta niiden valmistuttua voidaan arvioida toimivuutta. Matkustajalaiturien katosten lisäksi asemalle tulee raiteille alikulkuyhteys. Nämä täydentävät kulkuyhteyksiä ja parantavat toiminnallisuutta. Jo nyt voidaan kuitenkin nähdä, että asemarakennukseen kytkeytyvä aukio, alikulku ja pysäköintitalo luovat paikalle hyvät toiminnalliset edellytykset.
Koska alikulkuyhteys raiteille 2–4 valmistuu?
– Kesällä. Sen jälkeen alikulun kautta pääsee luontevasti matkustajalaitureille hissi- ja porrasyhteyksillä. Tämä on myös varsin helppo ja nopea reitti kulkea suoraan laitureille kaupungin suunnasta.
Lukijat ovat kaivanneet enemmän opasteita paikasta toiseen. Onko kylttejä tulossa?
– Keskeneräisellä matkustajalaiturialueella on väliaikaiset opasteet. Lopulliset laiturialueen ja alikulun opasteet tulevat, kun nämä rakennusosat katoksineen valmistuvat.
Kun junamatkustajan vie tai hakee omalla autolla rautatieasemalta, minne ajetaan?
– Valtionkadun varrella on takseille ja saattopysäköinnille varattuja paikkoja. Asemapäällikkö-kadun päähän tehdään radan lähettyville sijoittuva saattopysäköintialue. Katutason yhteyksien lisäksi autolla kulkiessa erittäin toimiva ja todella lähelle vievä yhteys radan varteen on uuden pysäköintitalon kautta.
Miten pyörätuolia tarvitseva matkustaja pääsee asemalle?
– Pysäköintitalon liikuntarajoitteisten autopaikat on sijoitettu päähissien läheisyyteen, josta on lyhyt reitti matkustajalaiturille ja asemahalliin.
Vanha asema ja ratapihan rakennukset ovat mukana valtakunnallisesti merkittävien asema-alueiden suojelusopimuksessa. Mitä se tarkoittaa?
– Vanhan aseman ja ratapihan säilyttämiseen ja arvottamiseen liittyvistä kysymyksistä tullaan varmasti tekemään linjaus heti seuraavassa vaiheessa.
Arkkitehti Anssi Lassilan apuna ahkeroi iso tiimi
Seinäjoen rautatieasemahallin ja sen ympärille rakentuneen Veturikorttelin on suunnitellut seinäjokinen arkkitehtitoimisto Oopeaa. Pääsuunnittelijan titteliä kantaa yrittäjä, arkkitehti Anssi Lassila, joka työskentelee myös Oulun yliopiston nykyaikaisen arkkitehtuurin työelämäprofessorina.
Aseman seudun ensimmäisen, joulukuussa avautuneen Veturikorttelin laajuus on 40 000 neliömetriä. Valtava kokonaisuus oli mittava työmaa myös arkkitehtitoimistolle. Veturikorttelin suunnittelu alkoi jo vuonna 2017.
Lassila kertoo, että suunnittelu vaati tiivistä yhteistyötä muiden suunnittelijoiden kanssa.
– Hankkeeseen on sen eri vaiheissa osallistunut kymmeniä suunnittelijoita ja eri alojen asiantuntijoita, kuten rakenne- ja liikennesuunnittelijoita.
Veturikorttelin rakennustyöt kestivät kaksi vuotta. Hankkeen kustannusarvio oli 50 miljoonaa euroa.
Miltä tuntuu nähdä valmiina itse suunnittelema, hulppea ja arvokas rakennuskokonaisuus?
– On hienoa, että olemme saaneet olla mukana toteuttamassa näin laajaa ja merkittävää hanketta, jolla on iso vaikutus kaupungin toimivuuden kannalta, Lassila toteaa vaatimattomasti.
Hän kertoo, että VR ja ratahallinto ovat luopumassa asemarakennuksista eri puolilla Suomea.
– On huomionarvoista, että Seinäjoen kaupunki on päättänyt tarjota matkustajille asematoiminnon palveluineen osana laajempaa kokonaisuutta, Lassila selvittää.
Lassila on menestyneimpiä eteläpohjalaisarkkitehteja. Viime vuonna hän kilpaili neljän muun arkkitehdin kanssa arkkitehtuurin Finlandia-palkinnosta. Tällä kertaa voittoa ei tullut, mutta Lassila voitti saman kilpailun vuonna 2015.
Vuonna 2017 Lassila sai arkkitehtuurin valtionpalkinnon.
