Käytetyillä neuloilla verinäytteitä ottanut hoitaja on Huslabin toimitusjohtaja Piia Aarnisalon mukaan kokenut työntekijä.
Aarnisalon mukaan hoitajan virhe on ollut inhimillinen.
– Hän tulkitsi neulat puhtaiksi neuloiksi ja oli käyttänyt niitä näytteenotossa. Hän huomasi itse asian ja on asiallisesti ja vastuullisesti käynnistänyt selvitystoimenpiteet.
Aarnisalolla ei ole tarkkaa käsitystä siitä, kuinka käytetyt turvaneulat on voitu tulkita puhtaiksi.
Eivätkö puhtaat turvaneulat ole yksilöpakattuina muovikääreisiin?
– Kyllä, turvaneulat ovat yksilöpakattuja.
Miten siis on mahdollista, että hoitaja on voinut tulkita käytetyt neulat puhtaiksi?
– Tällainen turvaneula muistuttaa aika paljon vanhanaikaista näytteenottoneulaa, jossa on suojus päällä. En ole vielä päässyt tätä työntekijää yksityiskohtaisesti haastattelemaan, mikä on tarkalleen johtanut tällaisen virheen tapahtumiseen.
Tapahtunut virhe huomattiin keskiviikkona heti sen jälkeen, kun Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) Kampin toimipisteessä työskennellyt hoitaja oli lopettanut näytteiden oton kello 13 aikaan iltapäivällä.
Enintään 19 potilaalta oli otettu verinäyte käytetyllä neulalla, ja he ovat saattaneet altistua B- ja C-hepatiitille ja hiv-virukselle.
– Potilaiden henkilöllisyydet ovat tiedossa. Heihin on torstai-iltapäivän aikana alettu ottaa yhteyttä. Heidät kutsutaan käymään infektiotautien poliklinikalla keskustelemassa ja saamassa ohjeita. Heille tarjotaan myös rokotusta. Tavoite on, että potilaat voivat tänään tai viimeistään huomenna tulla tänne poliklinikalle.
Aarnisaloon mukaan turvaneulat on tapahtuman jälkeen sijoitettu sellaiseen astiaan, ettei tällaista virhettä voi tapahtua enää uudelleen.
– Tämä on kaiken kaikkiaan tilanne, jonka ajattelimme, ettei ole mahdollista syntyä. Olemme todella järkyttyneitä tästä, ja äärimmäisen pahoillamme. Tämä virhe on hyvin harmillinen.
Tartunta epätodennäköistä
Terveydenhuollon ammattilaisten mukaan tartunnan riski on kuitenkin hyvin pieni, sillä neulat olivat näytteenoton hetkellä vanhoja.
THL:n tutkimuspäällikkö Henrikki Brummer-Korvenkontio sanoo, että tuntemattomasta 12 tuntia kuivuneesta, käytetystä neulasta saatu hiv- tai c-hepatiittitartunta on epätodennäköinen.
– Suomessa on arviolta noin 3 500 hiv-positiivista henkilöä ja C-hepatiittipotilaita noin 20 000. Todennäköisyys, että hiv-positiivinen henkilö olisi ollut silloin verikokeessa, on pieni.
– Teoriassa tartuntatautiriski on olemassa, mutta ei ole yksiselitteistä, kuinka kauan infektoituneen veren pitäisi olla neulassa, jotta tartuntariski katoaa.
Tartuntariskin todennäköisyyttä kuvaa, että esimerkiksi löytöneuloista saaduista pistoista ei ole Brummer-Korvenkontion mukaan raportoitu hiv-tartuntoja.
– Hiv-virus ei elä kovin herkästi sen jälkeen, kun se on joutunut elimistön ulkopuolelle ja ilman kanssa tekemisiin, toteaa myös Hiv-tukikeskuksen toiminnanjohtaja Jukka Keronen.
Suurin osa hiv-tartunnoista tapahtuu Suomessa yhä seksin kautta.
JOHANNA JUUPALUOMA, JUHA VAINIO / LÄNNEN MEDIA