Toivottavasti rasismikohu viimeinkin laantuu. Valtionvarainministeri on antanut vuoden 2024 budjettiesityksen. Sen loppusumma on 87,2 miljardia euroa, mikä on 3,7 miljardia euroa enemmän kuin oli vuodelle 2023. Budjetti on 10,1 miljardia euroa alijäämäinen.
Vaalikauden aikana hallituksen tavoitteena on vahvistaa julkista taloutta pysyvästi kuudella miljardilla eurolla. Alijäämä jatkuu suurena koko vaalikauden. Valtion velka on nyt noin 144 miljardia euroa. Huonon skenaarion mukaan se voisi kasvaa vaalikaudella jopa 200 miljardiin euroon. Eräiden arvioiden mukaan budjettiehdotus sisältää tulevalle vuodelle menoleikkauksia noin kolmen miljardin euron edestä.
Leikkauksista on syntynyt valtava poru ja kritiikki. Joidenkin mielestä leikkaukset kurjistavat, joidenkin mielestä säästöjen tulisi olla merkittävästi isommat. Mielipiteet vaihtelevat poliittisen kannan mukaan. Velkaa kannattavat ne, jotka eivät sitä maksa ja tietävät naapurinsa joutuvan sen maksumieheksi. Monesti faktat tahtovat unohtua tai niitä tietoisesti vääristellään. Yksityiskohdat ovat monille isoa kokonaiskuvaa tärkeämpiä.
Minäkin olen kritisoinut velaksi elämistä ja olen saanut myös kritiikkiä. Tuntuu olevan poliittisesti herkkä kohta. Vastaan osaltani tähän kritiikkiin.
Ymmärrän hyvin esiin nostettuja tärkeitä yksittäisiä tarpeita, joista ei tulisi leikata. En ole esittänyt mitään kohdetta mistä tulisi säästää, vaikka minun suuhuni on noita kohteita väitetty ja arvailtu. En varsinkaan sitä, että heikoimmilta tulee leikata tai että rikkaiden veroja tulee alentaa.
Minua viisaammat saavat miettiä järkevät ja vaikuttavat säästökohteet. Samoin heidän kannattaa miettiä, miten yritystoimintaan saadaan lisää vauhtia. Talouden perusta kun on työ ja kannattava yritystoiminta. En myöskään edusta kokoomuksen enkä minkään muunkaan puolueen ideologiaa. Ajattelen ihan itse.
Monet puhuvat miljardin veronalennuksista rikkaille. Käsitykseni mukaan mm. indeksitarkistus alentaa veroastetta hieman kaikissa tuloluokissa.
Myös hyvätuloisten määräaikaista ylimääräistä kahden prosentin solidaarisuusveroa jatketaan, mutta sen alarajaa nostetaan. Näitä rikkaita isotuloisia on veronmaksajista vaan muutama prosentti. Euromääräinen veronalennus, n. 0,7 miljardia, menee pääosin keski- ja pienituloiselle väestölle. Ilmeinen toive näillä ratkaisuilla on ollut ostovoiman lisääminen ja talouden yleinen piristyminen. Saa nähdä miten toimii.
Velka on kuitenkin iso ongelma. Tätäkin isompi ongelma ovat rakenteet ja se, että vuosittain menot ovat tuloja suuremmat ja alijäämä koko ajan vaan kasvaa. Edessä ovat vielä jättitarpeet, maanpuolustus ja hävittäjät, sote, EU-sitoumukset. Väki ikääntyy ja huoltosuhde heikkenee. Loputtomiin ei voida elää ottamalla velkaa velan päälle.
Nyt esitetystä noin kymmenen miljardin alijäämästä kolmasosa muodostuu jo vanhan velan korkokuluista. Aikanaan kauhisteltiin Sipilän hallituksen leikkauksia. Nyt vaalikauden säästötarpeet ovat aivan eri suuruusluokkaa. Seuraavat hallitukset voivatkin joutua puhumaan useiden kymmenien miljardien säästötarpeista.
Minua häiritsee poliittinen liturgia, puhutaan kauniisti arvovalinnoista ja vastuullisesta politiikasta. Edellisen hallituksen ”arvovalinnat” näkyvät valtiontalouden kasvaneina alijääminä.
En ymmärrä, miten nuo jalot periaatteet toteutuvat, kun syömme tulevien polvien eväät, jätämme syömävelkamme heidän maksettavaksi. Minusta kyse on pikemminkin itsekkyydestä, ahneudesta ja vastuuttomuudesta.
Juhani Viitala
Kauhava