Yksi mitali yleisurheilun MM-kilpailuista ei nosta Suomea suurmaiden joukkoon, mutta seiväshyppääjä Wilma Murron pronssi alleviivasi Suomen suunnan olevan oikea.
Suomi palasi Budapestissä sunnuntaina päättyneissä MM-kilpailuissa mitalikantaan kolmien peräkkäisten mitalittomien MM-kilpailujen jälkeen. Mitalittomia globaaleja arvokilpailuja kertyi suomalaisyleisurheilijoille kaikkiaan viidet peräkkäin, kun lukuun otetaan myös Rion ja Tokion olympialaiset.
Suomalaisten suoritukset viime vuoden EM-kilpailuissa ja tämän vuoden MM-kilpailuissa lupailevat hyvää ensi vuoteen, jolloin EM-mitalit ratkotaan Roomassa ja olympiamitalit Pariisissa.
– Menimme kokonaisuutena askeleen eteenpäin olympia- ja MM-tason kilpailuissa, Suomen urheiluliiton valmennuksen ja koulutuksen johtaja Jarkko Finni arvioi maanantaina STT:lle.
– Pitää pyrkiä olemaan parempi kuin edellisenä vuonna ja edellisissä kilpailuissa. Nämä olivat paremmat kilpailut kuin Eugenessa (2022), Eugene oli parempi kuin Tokio (2021), Tokio oli parempi kuin Doha (2019). Suunta on hyvä kokonaisuutena.
"Globaalit kilpailut ovat oikeasti globaaleja"
Kuoppa oli syvin vuonna 2018, jolloin Suomi jäi mitalitta jopa EM-kilpailuissa. Viime vuoden neljä EM-mitalia Münchenissä nostivat reippaasti pään pinnalle.
– Nousuvaihe näkyy ensin Euroopan tasolla, ja olemme jo vahva eurooppalainen maa. Nyt se näkyy askel askeleelta MM-tasollakin, jossa yleisurheilu on vaativa menestyä koko Euroopalle, Finni muistutti.
Maailmanlaajuisen kilpailun kovuuden ovat Euroopan suurmaista joutuneet toteamaan esimerkiksi Ranska ja Saksa. Ranska saavutti vuosi sitten Eugenessa yhden ja Saksa kaksi mitalia. Budapestissä Ranska saavutti yhden, mutta Saksa jäi ensimmäistä kertaa 40-vuotisessa MM-historiassa mitalitta.
– Kovistakin eurooppalaisista maista mitalinäkymä MM-tasolla on 1–4. Joskus kovatkin maat jäävät mitaleitta. Se on yleisurheilun kokonaiskuvan iso muutos. Globaalit kilpailut ovat oikeasti globaaleja, Finni sanoi.
– Euroopan yleisurheilun valta on nakertunut ja näkyy kaikilla. Me kiipeämme ylöspäin, mutta se ei ole eurooppalainen suunta kokonaisuutena.
Finni muistutti siitä, millaiset lajiryhmävahvuudet ovat milläkin Euroopan maalla.
– Jos vahvuudet ovat Euroopan tasolla juoksupuolella, voi kyseinen maa olla pulassa MM-tasolla. Toisinpäin vahvan heittokulttuurin maa tai ylipäätään kenttälajeissa vahva maa voi olla hyvä MM-kilpailuissakin.
Heittolajit olivat ennen eurooppalaisten temmellyskenttä, mutta suomalaisten lempilaji keihäänheitto on ehkä paras esimerkki siitä, miten vanhat voimasuhteet ovat haihtuneet tällä vuosituhannella. Budapestissä jaetuista kuudesta keihäsmitalista vain yksi jäi Eurooppaan.
Onnistujia kadulla, kentällä ja radalla
Suomen kannalta ilahduttavaa on se, että Budapestin onnistujat ovat parhaassa iässään tai vasta lähestymässä sitä.
Seiväshypyn pronssimitalisti Murto on 25-vuotias, keihäänheiton seitsemäs Oliver Helander 26-vuotias ja moukarinheiton viides Silja Kosonen 20-vuotias. Pistesijoille yltäneistä suomalaisista vanhin on 31-vuotias Aku Partanen, joka ilahdutti 20 kilometrin kuudennella sijalla.
Välierissä juosseista 800 metrin kiertäjä Eveliina Määttänen on 27-vuotias, pika-aituri Reetta Hurske 28 ja 400 metrin aituri Viivi Lehikoinen 24.
– Kärjen kokonaisuus on leveä Euroopan tasolla. MM-kilpailuissa 12 urheilijaa oli kahdeksan parhaan eurooppalaisen joukossa. Niistä kolme oli mitalitason sijoitusta: Silja, Oliver ja Wilma, joka oli eurooppalaisista ykkönen finaalissa. Lisäksi oli viisi neljänneksi parasta eurooppalaissijoitusta, Finni sanoi.
Neljänneksi parhaista eurooppalaissijoituksista vastasivat Lehikoisen, Määttäsen ja Partasen lisäksi 25-vuotias maratoonari Alisa Vainio ja 5 000 metrillä 29-vuotias Camilla Richardsson.
EM-tasolla suomalaisen yleisurheilun uusi nousu on jo konkretisoitunut mitaleiksi.
– Münchenissä onnistuminen oli kovaa luokkaa. Rooman näkymä on tosi vahva ja lähivuosien menestys EM-kilpailuissa.
Finni on toiveikas MM- ja olympiatasonkin suhteen.
– MM-tasolla iskuetäisyydellä on paljon urheilijoita. Kun urheilija nousee 6–12 joukkoon MM-tasolla, lähivuosien aikana on mahdollista nostaa taso mitaleille. Maailmankärki on sen verran tiivis nippu. Kun heitä (kärkijoukkoon nousijoita) on monta, uskon, että Wilma saa seuraa, Finni paalutti.
