Kirjoitukseeni otsikolla ”Mitalikahvit sittenkin” (IP 19.8.24) sisällytin kuvauksen Los Angelesin vuoden 1984 olympiakisojen mitalijuhlasta lähinnä siksi, että tapauksesta oli kulunut 40 vuotta ja mukana oli useita eteläpohjalaisia mitalisteja ja olympiaedustajia.
Tarkka lukija kirjoitti (IP 25.8.2024), että olin unohtanut Tapio Korjuksen kulta- ja Harri Koskelan Soulin vuoden 1988 olympiakisojen hopeajuhlat Lapuan urheiluhallissa. En ole unohtanut; juhla 6.10.1988 oli todella komea ja isänmaallinen. Väkeä oli tuvan täydeltä.
Mikko Huhtalan pronssijuhlat Moskovan 1980 olympialaisten jälkeen on myös muistissa.
Komea oli myös Juha Miedon juhla 28.2.1980. Mietaa oli hävinnyt kultamitalin sadasosasekunnilla Ruotsin Thomas Wassbergille Lake Placidin talviolympiakisoissa. Mieto sai hopeaa myös 50 kilometrin hiihdossa. Isänmaalliseen juhlaa antoi sävyä ja syvyyttä, kun itse Paavo Noponen oli juontamassa.
Ilmajoen kisailijoiden Marko Yi-Hannuksela sai upeat juhlat kahteen kertaan: pronssia Sydneyn olympialaisissa vuonna 2000 ja hopeaa Ateenasta 2004. Tietysti myös MM-juhla oli vaikuttava.
Pekingin vuoden olympiakisojen 2008 pronssimitalistin Tero Pitkämäen juhlassa oli mielenkiintoinen erityispiirre. Kolme kuntaa muisti olympiamenestyjää: Nurmon kunta, koska Tero edusti Nurmon Urheilijoita, Ilmajoen kunta, koska Terolla oli tontti Ahonkylässä ja Seinäjoen kaupunki, koska se oli Pitkämäen kotikunta.
Mitalijuhlat, myös muiden arvokisoissa menestyneiden urheilijoiden muistamiset, korostavat urheiluseurojen merkitystä. Juhlat kohottavat myös maakuntahenkeä, joka on nyt hiipumassa.
Ilmari Ylä-Autio
Seinäjoki