Onnettomuustutkintalautakunnan johtaja Veli-Pekka Nurmi ei spekuloi, mistä Turun yliopistollisen keskussairaalan (Tyks) T3-uudisrakennuksen betonirakenteiden mahdolliset lujuusongelmat voivat johtua.
– En ota kantaa Turun tapaukseen, koska en tunne sitä. Yleisesti voi sanoa, että tämäntyyliset virheet voivat johtua vääristä mitoituksista tai materiaalivirheistä, Nurmi sanoo.
Tyksin T3-uudisrakennustyömaan betonirakenteiden mahdollinen lujuusongelma havaittiin työmaan sisältä nousseiden epäilyjen perusteella.
– Työmaalta tuli epäily, ettei kaikki ole kunnossa. Rupesimme tutkimaan valettua rakennetta ja sieltä tuli lisäepäilys. Nyt asia on otettu laajempaa selvitykseen, T3-projektijohtaja Timo Seppälä Tyksistä sanoo.
Betonin lujuuteen liittyvien ongelmien vuoksi rakennustyöt on osittain keskeytetty.
Epäilyn kohteena käytettyä betonia on käytetty rakennuksen perustuksissa ja kantavissa pystyrakenteissa, jotka muodostavat betonikannen tukirakenteen. Betonikannen rakentamista ei ole vielä aloitettu.
Rakennustyömaalla käytetyn betonimassan toimittajana on ollut Rudus Oy. Rudus Oy:ltä ei kommentoitu sitä, mitä toimenpiteitä nyt havaittu betonimassan lujuusepäily aiheuttaa.
Ruduksen markkinointi- ja viestintäpäällikkö Jaana Kuokkanen kertoo Lännen Medialle, että viestintävastuu on siirretty Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirille.
– Me emme ota tähän kantaan, vaan he (sairaanhoitopiiri) hoitavat kaiken tiedottamisen aiheeseen liittyen, Kuokkanen sanoo.
Tyksin uuden T3-sairaalan pitäisi valmistua vuoteen 2020 loppuun mennessä.
Uudissairaalassa on kahdeksan kerrosta ja sinne sijoitetaan useita erikoissairaanhoidon osastoja. Hankkeen kokonaiskustannukset ovat 158 miljoonaa euroa.
Veli-Pekka Nurmi ei osaa arvioida sitä, miten iso onnettomuusriski uuteen sairaalarakennukseen olisi liittynyt, jos mahdollista lujuusongelmaa ei olisi löydetty jo rakennusvaiheessa.
Hän kuitenkin toteaa, että betonirakenteet ovat aina kantavia rakenteita, joten jos niiden lujuus pettää, rakennuksen sortumisriski on aina olemassa.
– Meillä on useita ikäviä esimerkkejä siitä, miten laajarunkoisia halleja on romahtanut. Kyse ei ole aina betonirakenteiden murtumisesta, mutta ongelma sama. Rakennuksen lujuus ei ole vastannut sitä, mitä sen pitäisi vastata, Nurmi sanoo.
Betonirakenteiden sortuminen aiheutti vanhan, vuonna 1976 rakennetun vesitornin romahtamisen marraskuussa 2012. Jyväskylässä sattunut romahdusonnettomuus ei vaatinut henkilövahinkoja, mutta vesitornista valui vesilitroja "seitsennumeroinen" määrä.
Lähihistorian yksi vakavimmista sortumisonnettomuuksista tapahtui helmikuussa 2013. Silloin Laukaan ratsastusmaneesi sortui ja onnettomuudessa kuoli yksi lapsi ja neljä loukkaantui.
Laukaan tapauksessa kyse ei ollut betonirakenteiden sortumisesta, vaan sortuminen johtui siitä, että koko maneesin suunnittelu- ja rakentamisprosessissa oli ollut vakavia puutteita ja virheitä.
Onnettomuustutkintalautakunnan loppuraportissa todettiin, että vaativa rakennushanke olisi vaatinut parempaa koordinaatiota ja laatua varmistavia menettelyjä.
MINNA AKIMO / LÄNNEN MEDIA
