Ministeri Krista Kiuru esitteli alueemme poliittiselle ohjausryhmälle vähän aikaa sitten näkemyksiään meneillään olevasta ns. sote-uudistuksesta.
Ikävä kyllä ainoastaan kaksi asiaa pitivät täysin paikkaansa. Ensiksikin toteamus siitä, että meneillään on kaikkien aikojen suurin liikkeenluovutusoperaatio. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että suuri osa meneillään olevista toimista ovat luonteeltaan teknisiä, eivätkä suoraan edistä asetettuja tavoitteita. Voi tulla päinvastaisiakin tilanteita vastaan. Kuitenkin toiminta sitoo jo nyt valtavasti voimavaroja ja suorastaan vaikeuttaa normaalia toimintaa: ”En nyt ehdi, kun minulla on sote-kokous...”
Toiseksi, jatkossa on olemassa vain yksi vanhustenpalveluiden järjestäjä, yksi ”terveyskeskus”, jne. Tämä on monelle vielä aika vaikea ymmärtää.
Uudistus on välttämätön. Kyllä, mutta siinä käsitykset sitten eroavatkin.
Kiuru väittää, että puretaan monikanavaista rahoitusta. Ei pureta, vaan rahoituspohja ainoastaan muuttuu. Kunnat vastasivat ennenkin sekä perusterveydenhuollon että erikoissairaanhoidon rahoituksesta. Nyt tämä rahoitus siirtyy valtion kautta tapahtuvaksi.
Meillä on edelleen Kela yli neljän miljardin osuudella. Tällainen tilanne voi johtaa paljon puhuttuun osaoptimointiin. Voi syntyä esimerkiksi tilanne, että jokin toiminta keskitetään, kun kuljetukset kuitenkin menevät Kelan piikkiin... Sen sijaan että toimintaa tuotaisiin lähelle alueita. Sairaslomat yksilötasolla jne.
Kolmas kanava on kotitaloudet. Meillä sen osuus rahoituksesta on 16 %. Se on OECD:n mukaan liian korkea luku. Eräillä osa-alueilla luku on yli 20%. Sanomattakin on selvää, että tällainen tilanne rankaisee kaikkien eniten vähävaraisia. Tilannehan ei vasemmistoa huoleta, koska tärkeintä on näköjään vain ollut saada palvelut julkisesti tuotetuiksi.
Huoli on sikäli erikoinen, että meillä on suuri ns. luonnollinen monopoli palvelujen tuotannossa jo olemassa. Tarkoitan esimerkiksi raskasta ympärivuorokautista päivystystä. Kuitenkin ainoa keino selviytyä on toimintojen tehostaminen ja joidenkin asioiden uudelleen ajattelu. Näitä ei hallintomalleilla edelleenkään ratkaista. Joku voisi myös kertoa, missä sosialisointi on lisännyt tuottavuutta? Sen verran kuluttajasuojaa voitaneen edellyttää tulevia maakuntavaaleja ajatellen...
Harri Rajakorpi
Seinäjoki