Ilkan 110-vuotisjuhlavuonna mediakenttä on tilanteessa, jossa takana on pitkä ja kunniakas historia, mutta edessä oleva näkymä on sumuinen. Koska aiomme viettää Ilkassa tuleviakin tasavuosijuhlia, ei voi jäädä tuijottamaan peräpeiliin.
Paljon hyviä asioita on olemassa: suomalaiset ja varsinkin eteläpohjalaiset rakastavat sanomalehtiä. On monelle meidän lukijallemme yksi päivän mukavimmista hetkistä, kun saa tarttua Ilkkaan, lukipa sitä painettuna lehtenä tai digitaalisesti.
Digitaalisuus on tuonut lukijaa lähemmäs lehden tekijöitä, se mahdollistaa juttujen joukkoistamisen ja ihmisten helpon osallistumisen, se on tuonut kommenttipalstat ja kasvattanut palautteen määrän moninkertaiseksi - Ja se on hyvä. Digitaalisuus on mahdollistanut myös Ilkan omat uutisvideot ja vaikkapa suorat lähetykset.
Median epäselvästä näkymästä kertoo se, ettei entisten päätoimittajien tarvinnut todennäköisesti ikinä perustella lehden olemassaoloa. Nyt joutuu.
Tarve journalismiin ei ole hävinnyt minnekään. Kysyntää on, mutta ollaanko siitä valmiita maksamaan lehden tilaushinta? Aika usein joudun selittämään, ettei Ilkalla ole lukijalle ilmaisen verkon puolella niin paljon kävijöitä, että pelkästään sen mainoksista saatavilla tuloilla voisi pyörittää tätä taloa.
Valtakunnalliset tai maailmanlaajuiset lehdet voivat haalia lukijoita miljoonissa mitattavista lukijajoukoista. Ilkalle keskeisintä tavoiteltavaa lukijakuntaa ovat 200 000 eteläpohjalaista. Se on tärkein yleisö maakuntalehdelle, joka kirjoittaa juuri tälle maakunnalle tärkeistä asioista.
Menossa on suuri kulttuurin muutos. Tilaamalla lehden pitää toimittajajoukon töissä, vahtimassa maakunnassa tapahtuvia asioita ja kertomassa niistä lukijoille. Ilkan tehtävänä on olla kotimaakunnan ihmisten puolella.
Ellei halua maksaa tästä työstä, toimittajajoukko harvenee, pystytään tekemään vähemmän juttuja ja enemmän asioita tapahtuu maakunnassa ilman, että edes lehti älähtää ja kukaan tietää niiden tapahtuvan. Siksi maakuntalehdelle tärkeitä ovat juuri lukijat, jotka tilaavat lehteä.
Lukijoissa tapahtuvat muutokset eivät ole ainoa muutos mikä on tulossa. Postitoimilaissa tavoitellaan postille vain kolmen päivän jakeluvelvoitetta. Sehän ei maakuntalehtien lukijoille sovi mitenkään.
Lehden voi lukea myös diginä, mutta on harhaluulo kuvitella, että kolmipäiväinen jakelu siirtäisi kaikki kertaheitolla digilehden lukijoiksi. Lukijat olisivat silloin pian entisiä lukijoita. Kokonaan oma jakelu vain lehdelle voisi taas tulla niin kalliiksi, että se nostaisi tilaushintoja liikaa.
Koska tulevaisuudesta ei tiedä, on lukijoiden ja lehden etu, että lukijat lukisivat sekä painettua lehteä, näköislehteä verkossa että verkkopalvelun uutisia. Silloin saa uutisensa aina ensimmäisenä.
Jatkossa tulemme laittamaan enemmän uutisia verkkoon heti kun ne valmistuvat. Tilaajan ei tarvitse silloin odottaa aamuun, vaan kiinnostavimmat uutiset saa heti. Lisäksi jutut saa tietysti aamun lehdestä. Infotulvassa printti on iästään huolimatta kompakti käyttöliittymä. Lehden luettuaan tietää kaiken, mitä tänään pitää tietää.
Ilkan perustaja Santeri Alkio ei näistä digitaalisuuden haasteita ja mahdollisuuksista 110 vuotta sitten tiennyt. Uskon, että hän olisi ollut ottamassa digitaalisesta murroksesta etunenässä niskalenkkiä. Alkio tunnetusti kantoi edistyksen lippua.
SATU TAKALA