Kuvien, videoiden ja ajatusten jakaminen sosiaalisessa mediassa on meistä monille arkipäivää. Tässä artikkelissa käsittelen lähdekritiikkiä ja tekijänoikeuksia somen näkökulmasta.
Nykyisessä monipuolisessa mediaympäristössä, joka sisältää perinteisen median (tv, radio, lehdistö) sekä sosiaalisen median, liikkuu monenlaista sisältöä käyttäjältä toiselle. On toimitettua tietoa, kuten uutisia, reportaaseja ja muita journalistisia juttuja. Toisaalta on myös harhaanjohtavaa tietoa, kuten satiiria, näennäistiedettä tai salaliittoteorioita.
Lisäksi on täysin faktojen vastaista disinformaatiota, kuten valeuutisia ja propagandaa, jotta yritetään tarkoituksellisesti muokata ihmisten ajatuksia ja asenteita. Sosiaalisessa mediassa ihmiset valitsevat jakamansa sisällöt oman maailmankuvansa mukaan ja kehystävät jakamansa sisällöt omilla mielipiteillään. Miten siis voi olla selvillä siitä, mikä on faktaa ja mikä disinformaatiota?
Miten some toimii ja miten se vaikuttaa omaan mediamaisemaan?
Ensinnäkin on syytä kiinnittää huomiota somen toimintalogiikkaan ja olla tietoinen siitä, miten algoritmit toimivat. Näennäisen ilmaisissa sovelluksissa valuuttana ovat käyttäjästä kerättävät tiedot. Oma somefeedi muovautuu usein sen näköiseksi, millaisesta sisällöstä pitää ja millaisille postauksille on antanut tykkäyksiä tai muita reaktioita.
Viihde on houkuttelevaa, mutta mielihyvän ehdoilla edetessä tärkeät uutiset voivat pahimmillaan jäädä kokonaan pimentoon. Kannattaa siis tietoisesti seurata somessa luotettavia uutissivustoja, jollei seuraa perinteisiä medioita. Vastuullista journalismia tekevät esimerkiksi Yle, MTV, Helsingin Sanomat ja maakuntalehdet kuten Ilkka-Pohjalainen.
Esimerkiksi Ylellä ja Helsingin Sanomilla on erityisesti lapsille ja nuorille suunniteltua sisältöä, joita kannattaa seurata. Uutisia voi kuluttaa myös kuunnellen, esimerkiksi radiosta tai podcastina. Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan paikalliset uutiset näet kätevästi esimerkiksi Ilkka-Pohjalaisen tai Yle Pohjanmaan Instagram-tililtä. Kaikki journalistin ohjeisiin sitoutuneet suomalaiset mediat löydät täältä.
Tiedon toimittamisen ammattilaisten eli toimittajien lisäksi mediassa toimii monenlaisia muita viestinnän ammattilaisia, kuten tubettajia, bloggaajia sekä influenssereita. Heille some voi olla työ ja tarkoituksena on saada paljon seuraajia ja kaupallisia yhteistyösopimuksia – eikä niinkään levittää faktoihin perustuvaa tietoa. Sosiaalisen median vaikuttajana työskenteleville tai sellaisiksi haluaville on julkaistu opas nimeltä Somekäsikirja.fi.
Mistä luotettavaa tietoa sitten saa?
Perinteinen media käyttää tietolähteinään esimerkiksi tieteentekijöitä, tutkijoita ja muita asiantuntijoita. Haastateltavan asiantuntijan valitsemisessa täytyy kiinnittää huomiota siihen, että asiantuntija todella on alansa huippua ja että valinnat tehdään tasa-arvoisesti. Täytyy myös välttää tasapuolisuusharhaa eli esimerkiksi tieteellisen asiantuntijuuden ja kokemusasiantuntijuuden asettamista samanarvoisiksi.
Tuoreet tieteelliset tutkimukset ovat lähtökohtaisesti hyviä tietolähteitä ja niiden tekijät ajankohtaisia haastateltavia. Niitä voi etsiä esimerkiksi yliopistojen julkaisutietokannoista, kuten SoleCRISista, Heldasta ja Treposta tai Googlen artikkeli- ja tutkielmahaulla. Vapaaehtoisten kirjoittajien täydentämästä Wikipediastakin voi päästä hyvien lähteiden jäljille, etenkin kun katsoo artikkelin lopusta, mitä tekstissä on käytetty lähteenä.
Myös kirjastot, kuten Eepos-kirjastot ovat mainioita paikkoja etsiä oikeaa ja ajankohtaista tietoa. Useat kirjastot järjestävät pyydettäessä koululaisille tai muille ryhmille tiedonhakukoulutuksia. Kirjaston henkilökunnalta voi myös kysyä apua tiedonhakuun ja etsimänsä tiedon lähteille.
On myös olemassa lukuisia faktantarkistussivustoja, jotka keskittyvät liikkeellä olevan disinformaation läpikäymiseen ja faktojen tarkistamiseen. Esimerkiksi kotimainen Huhumylly selvittelee maahanmuuttoon liittyviä valeuutisia. Faktabaari taas on perustettu "vahtimaan poliitikkojen ja muiden poliittisten toimijoiden puheiden totuudenmukaisuutta sekä puuttumaan mediassa esitettyihin puolitotuuksiin, myytteihin ja urbaanilegendoihin".
Useilla isoilla ulkomaisilla tai kansainvälisillä lehdillä on omat faktantarkistussivustonsa, joista voi tarkkailla, millaisia valeuutisia maailmalla juuri nyt liikkuu. Faktantarkistus voi olla myös erittäin spesifiä: esimerkiksi Washinton Post ylläpitää tietokantaa, joka perustuu presidentti Trumpin esittämien väitteiden tarkistamiseen ja luokitteluun.
Mikä on tekijänoikeus ja miten se vaikuttaa teosten käyttöön?
Tekijänoikeus tarkoittaa nimensä mukaisesti oikeutta, joka tekijällä on teokseensa. Tekijänoikeus suojaa teoksen itsenäistä ja omaperäistä ilmenemismuotoa. Muiden teoksia ei siis saa kopioida eikä levittää eikä esittää ominaan.
Jos tarvitset jonkun toisen tekemää musiikkia, valokuvaa, videoklippiä, maalausta tai vaikka tekstikatkelmaa osaksi omaa esitystäsi tai haluat esittää jonkun toisen tekemän näytelmän, musiikkikappaleen tai elokuvan julkisesti, sinun on pyydettävä siihen lupa tekijältä tai tekijänoikeuksia hallinnoivalta järjestöltä. Jos viittaat kirjalliseen teokseen tai lainaat jonkun toisen ajatuksia, on merkittävä lähdeviitteet. Lähdeviittausten ohjeet ovat usein alakohtaisia, mutta Kopiraittilassa on hyvä ja tiiviit ohjeet koulutöitä koskien eri koulutusasteille.
Eri alojen tekijänoikeuksia valvovia järjestöjä ovat Suomessa
1. Gramex ry on esittävien taiteilijoiden ja äänitteiden tuottajien tekijänoikeusyhdistys. Gramex myöntää lupia äänitemusiikin käyttöön, tallentamiseen ja esittämiseen julkisesti.
2. Teosto ry valvoo säveltäjien, sanoittajien, sovittajien ja musiikin kustantajien oikeuksia ja myöntää käyttölupia musiikin julkiseen esittämiseen ja tallentamiseen äänitteille.
3. APFI ry eli Audiovisual Producers Finland on elokuva- ja av-tuotantoyhtiöiden tekijänoikeusyhdistys ja se valvoo audiovisuaalisten tuottajien oikeuksia ja myöntää lupia kotimaisten elokuvien julkiseen esittämiseen.
4. Kopiosto ry on tekijöiden, esittäjien ja kustantajien yhteinen tekijänoikeusjärjestö, joka myöntää lupia tekijänoikeuden suojaamien julkaisujen kopiointiin ja digitaaliseen käyttöön sekä audiovisuaalisten teosten käyttöön.
5. Kuvasto ry valvoo visuaalisen alan eli kuvataiteilijoiden oikeuksia ja myöntää käyttölupia kuvataideteosten käyttöön.
6. Sanasto ry on kirjailijoiden ja kääntäjien tekijänoikeusjärjestö. Sanasto haetaan lupia kirjallisten teosten julkiseen esittämiseen sekä käyttöön tv:ssä ja radiossa.
Onko minullakin tekijänoikeuksia?
Jos teet edellä mainitun kaltaisen kirjallisen tai taiteellisen teoksen itse, sinulla on siihen tekijänoikeus! Voit halutessasi antaa muille oikeuden käyttää teoksiasi merkitsemällä sen CC-lisenssillä eli Creative Commons -lisenssillä. Muiden tekemiä CC-lisenssillä käytettäviä materiaaleja löydät esimerkiksi CC Searchista.
Tekijänoikeuksien rikkomisesta voi seurata sakkoja tai jopa vankeutta. Käytännössä tekijänoikeuksien valvominen on hankalaa. Esimerkiksi meemit leviävät nopeasti ja alkuperäisen vain harvoin tekijä yksin hyötyy itse teoksestaan.
Tekijänoikeuksista voi opetella ja sitten harjoitella pelaten lisää tekijänoikeusasioista osoitteessa Kopiraittila.fi.
Hanna Hietikko
