Ilkka-Pohjalaisessa työskentelee tällä hetkellä neljä urheiluun erikoistunutta toimittajaa. Tässä jutussa kolme heistä kertoo, miten ovat alalle päätyneet ja millaista työ urheilutoimittajana on.
Urheilutoimituksen tiimin vetäjä Minna Kallasvuo on koulutukseltaan HuK (vanha tutkintojärjestelmä). Hän on opiskellut Tampereen yliopistossa pääaineenaan Suomen historia. Antti Vainio on FM Jyväskylän yliopistosta, hänkin opiskeli pääaineenaan Suomen historia. Jarno Ranta on urheilujournalismiin erikoistunut urheilutoimittaja (AMK), joka opiskeli Haaga-Helian ammattikorkeakoulussa.
Näihin kysymyksiin urheilutoimittajamme vastaavat:
1. Mitä kaikkea urheilujournalismi on? Sanotaan, että toimittavat ovat vallan vahtikoiria. Ovatko urheilutoimittajat myös? Mikä on urheilutoimittajien tehtävä?
2. Miten urheilujournalismia tehdään?
3. Miten sinusta tuli urheilutoimittaja? Mitä vinkkejä antaisit urheilutoimittajaksi haluaville?
4. Korona on vähentänyt myös urheilutapahtumien määrää ja siirtänyt isoja kisoja. Millainen on urheilujournalismin tulevaisuus koronan kanssa tai jos koronasta päästään eroon?
1. Mitä kaikkea urheilujournalismi on? Mikä on urheilutoimittajien tehtävä?
Minna Kallasvuo: "Ihan kuten muukin journalismi, urheilujournalismi kerää ja erittelee ja varmentaa ajankohtaisia (urheilun) ilmiöitä ja esittelee niiden parissa toimivia ihmisiä. Tarkoitus on auttaa sisällön käyttäjiä jäsentämään urheilua ja viihtymään urheilusisällön parissa.
Urheilutoimittajat ovat vallan vahtikoiria siinä missä muutkin toimittajat."
Antti Vainio: "Urheilujournalismi kehittyy koko ajan. Asioiden taustoja pengotaan yhä terhakkaammin. Myös urheilujournalismissa voidaan nostaa yhteiskunnallisia epäkohtia esille."
Jarno Ranta: "Urheilujournalistit harjoittavat liian vähän tutkivaa journalismia ja eivät perehdy riittävän hyvin epäkohtiin. Urheilutoimittajat jäsentävät urheilumaailmaa liian usein tuloksilla, sekunneilla, senteillä ja niin edelleen."
2. Miten urheilujournalismia tehdään?
Minna Kallasvuo: "Urheilujournalismia tehdään siellä, missä urheilu tapahtuu – tosin korona-aika on tätäkin muuttanut. Tietoa kerätään työnantajan tarjoamin ja nykytekniikan sallimin välinein ja tallennuskeinoin.
Työvuorot ovat pääosin normaaleja 7,5–8 tunnin työvuoroja, joskus pitkiä, samoin arvokisatyömatkat ulkomaille tarkoittavat usein työvuoroa 24/7 kaksi viikkoa putkeen. Iltatyötä ja viikonlopputyötä on paljon.
Etiikka on samanlainen kuin journalismin etiikka ylipäätään. Pysytellään siinä totuudessa tai jopa ristiriitaisuudessa, jonka vähintään kaksi toisistaan riippumatonta lähdettä tuottaa."
Jarno Ranta: "Urheilutoimittajat tekevät töitä usein silloin, kun monet muut viettävät vapaa-aikaa perheensä kanssa. Urheilutoimittajilla on siis paljon ilta- ja viikonlopputöitä.
Urheilutoimittajan pitää olla nopea ja tuottaa nettiin aineistoa lähes reaaliajassa, jos jotain mielenkiintoista ja tärkeää tapahtuu. Perinteinen otteluselostus on jo vanha seuraavan päivän lehdessä. Pitäisi löytää joku uusi näkökulma, joka vie asiaa eteenpäin.
Tietolähteitä kohtaan pitää olla terveen epäilevä. Hyvä sääntö on: tarkista, tarkista ja tarkista. Jos joku väittää jotain, pitää saada myös vastapuolen kommentit. Rehellisyys kantaa aina pitkälle.
Urheilutoimittajan ei saa olla urheilijoiden, seurapomojen ja muiden urheiluvaikuttajien kanssa liian hyvä kaveri, että voi vapaasti kirjoittaa myös kriittisesti heidän toiminnastaan."
Antti Vainio: "Urheilutoimittajan kannattaa varautua lukuisiin iltavuoroihin sekä jatkuviin viikonlopputöihin, koska paikalla pitää olla silloin kun asiat tapahtuvat. Verkkojournalismi korostaa entisestään nopeutta, jota toki vaadittiin jo takavuosina. Rehellisyys on hyvä lähtökohta näissäkin hommissa."
3. Miten sinusta tuli urheilutoimittaja? Mitä vinkkejä antaisit urheilutoimittajaksi haluaville?
Jarno Ranta: "Kirjoitin veljeni pesisotteluista juttuja paikallislehteen. Pääsin tämän kautta uutistoimittajaksi samaan lehteen. Myöhemmin hain Ilkkaan urheilun kesätoimittajaksi.
Palasin paikallislehteen uutistoimittajaksi, minkä jälkeen aloitin Ilkassa monipuolisissa tehtävissä. Olin uutistoimittajana, aluetoimittajana, toimitussihteerin sijaisena, urheilutoimittajana jne. Lisää kokemusta hain Ilta-Sanomista uutis- ja viihdetoimittajana ja aloin samalla erikoistua urheilutoimittajaksi Haaga-Helian ammattikorkeakoulussa. Kaupunkilehtipiipahduksen jälkeen olin viitisen vuotta Yle Urheilussa ja tein urheilujuttuja televisioon, radioon, teksti-televisioon ja nettiin.
Alalle aikovan pitää olla aidosti kiinnostunut urheilusta ja sitä on seurattava ahkerasti päivittäin, että pysyy perillä, mitä urheilujournalismissa tapahtuu. Nykyään ei enää riitä, että tietää, miten esimerkiksi jokin joukkue pelaa tai paljonko joku heittää keihästä. Pitää osata kurkistaa, mitä löytyy tulosten takaa."
Antti Vainio: "Olen urheiluperheen kasvatti. Urheilun harrastaminen ja seuraaminen oli perheessämme sangen voimallista. Toimittajan työ kiinnosti ja aika luontevasti hakeuduin urheilutoimitukseen.
Alalle aikovalle aito kiinnostus urheiluun on jokseenkin välttämätöntä. Kannattaa seurata urheilua laaja-alaisesti, eikä vain tiettyjä lajeja."
Minna Kallasvuo: "Aloitin paikallislehden uutistoimittajana ja ensimmäiset kesätyöt olivat maakuntalehdissä uutistoimituksessa. Urheilutaustani ja urheilukiinnostukseni vuoksi minua pyydettiin ensin paikallislehdessä ja sitten maakuntalehdessä tuuraamaan urheilujuttuja normaalisti kirjoittavia toimittajia. Siitä se lähti.
Ohjeeksi antaisin alalle aikoville: Ole utelias äläkä nirsoile työtehtävien kanssa, opiskele runsaasti mitä tahansa ja varsinkin yleistietoa, erikoistu vasta myöhemmin joihinkin lajeihin. Jalkapallon Valioliigan ja jääkiekossa NHL:n osaavia toimittajia on tällä alalla pilvin pimein, mutta perinteiset suomalaislajit, kuten yleisurheilu, hiihtolajit, paini ja kestävyyslajit, hallitsevat ovat katoava luonnonvara – ja nuo lajit eivät kuole vielä vuosiin.
Opettele ainakin kaksi vierasta kieltä niin, että pystyt sujuvasti niillä kommunikoimaan: englanti ja joku muu kieli, kuten saksa, espanja, venäjä, kiina olisi kova juttu."
4. Korona on vähentänyt myös urheilutapahtumien määrää ja siirtänyt isoja kisoja. Millainen on urheilujournalismin tulevaisuus koronan kanssa tai jos koronasta päästään eroon?
Antti Vainio: "Hieman yllättäen urheilujournalismi on puhjennut korona-aikana kukkaan. Toimittajilla on ollut normaalia enemmän aikaa tutkiviin juttuihin ja laajoihin nostalgia-paketteihin, kun päivittäiset rutiinit eivät ole painaneet päälle.
Sitä en kyllä osaa ennustaa, että kuinka kauan näin voidaan jatkaa, jos korona vain jatkuu. Jossakin muodossa urheilua tulee kuitenkin aina olemaan ja myös urheilujournalismia."
Minna Kallasvuo: "Korona-aika on muuttanut urheilujournalismia vähemmän tulosperusteiseksi kuin aikaisemmin. Tulosuutisointia ei kuitenkaan voida täysin hylätä, sillä sen takana syntyvät ilmiöt ja toimivat urheilun tekijät.
Suurin harmi on korona-aikana ollut se, ettei ole ollut mahdollista olla paikan päällä niissä tapahtumissa ja otteluissa, jotka on järjestetty. Se karsii verkostoitumisen mahdollisuuksia, mikä taas vähentää uutislähteitä ja kaventaa kosketuspintaa kyseiseen lajiin ja sen parissa toimiviin ihmisiin."
Jarno Ranta: "Kun alussa kerroin, että urheilujournalistit harjoittavat liian vähän tutkivaa journalismia, korona on vauhdittanut kehitystä positiiviseen suuntaan eli lisännyt sitä. Tämä sen takia, että tulosurheilua on ollut aiempaa vähemmän rajoitusten vuoksi.
Korona on myös opettanut urheilutoimittajia tekemään juttuja eri tavalla kuin ennen. Tarkoitan etätyöskentelyä, mikä on lisännyt tehokkuutta.
Juttuja on myös tehty aiempaa enemmän tv- ja nettitelkkarilähetysten perusteella, mikä on tuonut säästöjä toimituksen budjettiin, kun avustajille ei ole tarvinnut maksaa urheilujutuista niin paljon kuin ennen. Näitä juttuja ovat tehneet nyt omat toimittajat.
Urheilujournalismilla on myös tulevaisuudessa paikkansa, vaikka työskentelytavat todennäköisesti muuttuvat niin, että osa töistä tehdään koronankin jälkeen etänä."
Tehtäviä:
Lue Journalistin näkökulmajuttu: Urheilujournalismi ei täytä sivistystehtäväänsä.
Lue Journalistin juttu: Valko-Venäjän ihmisoikeudet, Black Lives Matter -liike ja #metoo muuttivat urheilua ja urheilujournalismia. Toimituksissa tiedetään, että politiikka ja urheilu ovat erottamattomia.
1. Laadi haastattelujen ja juttujen perusteella urheilutoimittajalle huoneentaulu periaatteista, joiden mukaan työtä tehdään.
2. Kehittele juttuaiheita, jotka sivuavat sekä urheilua että jotain ajankohtaista ilmiötä. Millaista liikehdintää esimerkiksi me too ja BLM ovat urheilijoissa aiheuttaneet?
3. Tutustu Journalistin ohjeisiin ja pohdi, mitä ne tarkoittavat urheilutoimittajalle käytännössä.
4. Lue Urheilutoimittajain Liiton vuoden 2020 urheilujutuksi valitsema Raiko Häyrisen artikkeli Marko Yrjövuoresta ja pohdi, missä ja miten palkitsemiskriteereissä mainittu poikkeava toteutustapa sekä perusteellinen taustatyö jutussa näkyvät.
Marko Yrjövuori sanoo olevansa tähtien luottomies, mutta voiko hänen sanaansa luottaa?
Hanna Hietikko
