Jääkiekon SM-Liiga on ammattilaissarja. Ainakin näin meille vakuutetaan.
Silti vuodesta toiseen tämä ammattilaisten joukkio tekee itsestään täysin amatöörejä.
Kun Liiga ei ole halukas pudottamaan sarjasta ketään, se päättää edelleen laajentaa toimintaansa ottamalla uusia seuroja mukaan toimintaan.
Tällä se välttää kartellisyytökset, sillä nyt “Liiga on auki”, vaikka todellisuudessa avoimuus toimii vain toiseen suuntaan.
Ketään ei pudoteta pois, mutta kaikki, jotka raottavat lompakkoaan, pääsevät mukaan.
16 joukkuetta on tämän kokoisessa maassa aivan liikaa.
Jo nyt maamme parhaimmisto pelaa NHL:ssä, toinen samanmoinen määrä huippuja pelaa Euroopan sarjoissa.
Liigaan ei vain yksinkertaisesti riitä laadukkaita pelaajia 16 joukkueeseen.
Nyt, kun sarjassa on 16 joukkuetta, moni oletti, että turha välisarja jäisi pois.
Liigaseurat halusivat pelata 60 ottelua, mutta 15 joukkueen sarjassa se ei olisi mahdollista. Siksi keksittiin välisarjat, missä ainakin Sport oli kärsivä osapuoli. Muita joukkueita vastaan Sport pelasi neljästi, kivenkovia Ilvestä ja Tapparaa vastaan kuudesti.
Nyt olisi helppoa tehdä sarja, jossa kaikki pelaavat kaikkia vastaan neljästi, ja tästä tulisi automaattisesti 60 ottelua kaikille. Mutta ei.
Päätös on, että joitakin joukkueita vastaan pelataan kuudesti, joitakin vastaan kahdesti. Taas pari aivosolua kuoli luettuani tämän.
Monissa joukkueissa on kokoonpano täytetty nuorilla pelaajilla.
Hyvän nuoren pitääkin päästä pelaamaan kovia pelejä, mutta pelipaikka ei saa tulla materiaalivajauksen seurauksena.
Nuorille olisi paljon fiksumpaa päästä pelaamaan isoja minuutteja Mestiksessä tai U20-sarjassa, mutta nämäkin sarjat on tuhottu Liigan toiminnan seurauksena.
Ruotsin U20-maajoukkuetta kun katsoo, hyvin moni pelaaja on nimenomaan Allsvenskanin tai U20-sarjan pelaaja.
He saavat omassa joukkueessaan kasvaa pelaajina, eikä ole pakko C-juniorina muuttaa kaupunkiin, jossa pelataan Liigaa.
Sanokaa mitä sanotte, mutta Ruotsin malli toimisi Suomessakin. Sarjat reilusti auki, Liiga takaisin jääkiekkoliiton alaisuuteen ja joukkuemäärä pienemmäksi.
Mitä pidempään tätä keinotekoista, suljettua sarjaa ylläpidetään ja halukkaat pääsevät rahalla mukaan, sitä isommaksi erot kasvavat.
Liiga on kuin Berliinin muuri. Toisella puolella raha puhuu, toisella puolella kaikilla on oltava tasaisesti yhtä kurjaa. Liiga ei uskalla tätä muuria murtaa.