Onko myrkkykaappi tuttu? Entä G.W. Londicer? Musta kirjasto? Vaasan kirjastoista löytyy peruskokoelman lisäksi yllätyksiä ja uniikkeja erikoiskokoelmia.
Vaasalla on mielenkiintoinen historia, jota kaupankäynti, mesenaatit ja hovioikeus ovat värittäneet. Suomen toisen hovioikeuden perustamisen myötä vuonna 1776 tuli tarve saada päätökset ja kiertokirjeet painettuun muotoon, mikä puolestaan linkittyi maan toisen kirjapainon perustamiseen Vaasaan.
Lupa kirjapainon käyttämiseen myönnettiin tukholmalaiselle kirjanpainaja G.W. Londicerille. Vielä tänä päivänä Londicer-painatteita löytyy pääkirjastosta säilyneenä 44 nidettä, joista osa on digitoitu.
Kaupunkiin virtasi 1700-luvun lopulla uutta virkakuntaa ja ylhäisaatelisia perheineen. Tulijoiden keskuudessa oli kirjallisuuden harrastajia ja keräilijöitä, ja syntyi ajatus lukukirjaston perustamisesta. Suomen ensimmäinen lukukirjasto näki päivän valon 2.8.1794. Sen kokoelma oli enimmäkseen ruotsalaisia teoksia ”historian ja moraalin alalta”. Jotta kokoelmaa voitiin kartuttaa, sallittiin asukkaiden osallistua lukemiseen maksua vastaan. Tästä Waasan Luku-kirjaston kokoelmasta on jäljellä 30 nidettä, joita säilytetään Suomen Kirjastomuseossa pääkirjastolla.
Venäjän asettaman sensuuriylihallituksen vauhdittamana Luku-kirjaston toiminta päättyi vuonna 1845. Uuden kaupunginkirjaston perustamiseen saatiin kuitenkin vuonna 1850 armollinen lupa ja tämä jatkoi toimintaa 1900-luvun alkuun.
Palosaaren kirjaston vintiltä 1930-luvulla löytynyt kokoelma “Musta Kirjasto” on peräisin tästä vanhasta kaupunginkirjastosta. Kirjat on sidottu yhtenäisiin mustiin nahkaselkiin ja ne löytyvät tänä päivänä myöskin Suomen Kirjastomuseosta.
Vähänkyrön kirjastosta löytyy niin kopioita Pohjamaan mystikoiden kirjoista ja kirjeenvaihtoa kuin vuonna 1851 perustetun kirjaston ensimmäisen kirjastonhoitajan hankkimaa suomenkielistä kirjallisuutta. Mystikoiden suomentamat, saksalaisen maallikkomystikon Jakob Böhmen tekstit ovat kirkkokriittistä filosofiaa, legendoja ja ennustuskertomuksia.
Myrkkykaappi ja kielletyt kirjat ovat kiinnostava osa suomalaista kirjastohistoriaa. Kaappi pääkirjaston 2. kerroksessa on yksi harvoista yhtenäisenä säilyneistä kiellettyjen kirjojen kokoelmista. Toisen maailmansodan jälkeen valvontakomissio puuttui kirjastojen kokoelmien sisältöön. Neuvostovastaiset kirjat tuli poistaa ja pakata poliisin sinetöimänä kellariin ns. myrkkykaappeihin. Näitä kirjoja voi lukea kirjastossa ja osasta löytyy myös lainakappaleita.
Tulkaapa tutkimaan!