Kolumni

Mistä tun­nis­taa ai­kui­suu­den?

-
Kuva: Elena Mikkilä

Lapseni oli sitä mieltä, että aikuisuuden tunnistaa siitä, että käy useampana iltana viikossa kokouksissa. Taloyhtiön, urheiluseurojen ja vanhempainyhdistysten kokoukset eivät tuo kokouksia kuin korkeintaan kerran kuuhun. Tosiharrastaja ja varsinkin tosiaikuinen lupautuu mukaan myös yhdistysten hallituksiin, jolloin kokousten määrä vähintäänkin nelinkertaistuu rivijäseneen verrattuna.

Suomessa on noin 110 000 yhdistystä. Määrä on kasvanut noin neljälläsadalla vuosittain ennen koronaa, jonka aikana luku on pysynyt tasaisena.

Yhdistystoimintaa voi pitää kansanterveydellisesti tärkeänä riippumatta yhdistyksen tyypistä. Sosiaalinen kanssakäynti on monille tärkeää henkisen hyvinvoinnin ylläpitämiseksi. Itselleni yhdistyksien jäsenyyksiä ja hallituspaikkoja on tullut lasten harrastusten ja oman aktiivisuuden kautta reippaasti toistakymmentä.

Yhdistyksiä tietenkin tulee ja menee, lasten harrastusinto on välillä tuuliviirimäistä. Pari vuotta sitten lupauduin mukaan lasteni urheiluyhdistyksen hallitukseen, mutta kauden alkaessa lasten pitikin valita samana päivänä järjestettävistä harrastuksista mieluisin ja jäin perheemme ainoaksi yhdistyksen jäseneksi.

Itselle tärkeät yhdistykset ovat tietenkin eri tavoin tärkeitä, kun voi vuosikausia tehdä töitä toiminnan kehittämisen eteen.

Kokoustaminen ei tietenkään ole se varsinainen syy, miksi yhdistyksiin liitytään. Aikuisella iällä täytyy tehdä vähän töitä, että pääsee tutustumaan uusiin ihmisiin päivätyön ulkopuolella. Lasten harrastuksissa tutustuu ihmisiin, mutta heidän kanssaan voi olla vaikea löytää muuta yhteistä kuin lasten kiinnostus kyseiseen lajiin.

Varsinkin poliittiset yhdistykset keräävät yhteen samanhenkisiä ja yhteisistä asioista kiinnostuneita ihmisiä, ja samanhenkisten ihmisten kanssa tekeminen on palkitsevaa ja hauskaa. Huomaan viettäväni aikaani näiden samojen ihmisten kanssa ja viestittelemme ryhmissä muuten vain vapaa-ajallakin.

Viime vuonna perustimme vielä yhden yhdistyksen lisää, Seinäjoen Vihreät. Sen kautta on helpompaa keskittyä nimenomaan Seinäjoen kehittämiseen kaupunkina Etelä-Pohjanmaan vihreiden keskittyessä koko maakunnan usein maaseutumaisempien alueiden eteenpäin viemiseen.

Sen tiimoilta tullaan varmasti paikkaamaan korona-ajan aiheuttamaa vajausta yhteiselle tekemiselle ja kokoontumisille.

Mikko Muilu

kaupunginvaltuutettu (vihr.)