Kävelin sunnuntai-iltana heinäkuussa Vaasan keskustaan. Ilta oli lämmin ja kaunis – juuri sellainen, jolloin kaupungin pitäisi kutsua ihmisiä ulos.
Mutta torilla oli vain yksi terassi auki. Ruokakojut seisoivat tyhjillään. Nuoret suuntasivat Hesburgeriin, koska siellä oli edes jotain elämää.
Istuin auki olevalla terassilla ja juttelin suomalaisten turistien kanssa. He kysyivät aidosti ihmeissään: ”Miksi yksikään rannalla oleva terassi ei ole auki tällaisena kesäiltana?”
Hyvä kysymys. Eikö juuri nyt pitäisi olla Vaasan hetki loistaa?
Meillä on meri, Sisäsatama, maailmanperintökohde-saaristo ja valoisaa yötä enemmän kuin kenelläkään. Mutta jos keskellä lomakautta keskustassa ja keskustan rannoilla ei ole palveluita auki, mitä me oikeastaan tarjoamme turisteille ja asukkaillekin.
Tekee mieli kysyä: Mikä on Visit Vaasan funktio?
Jos Vaasan seutua markkinoivan matkailutoimiston tärkein tehtävä on some-päivitykset ja esitteet, hyvä on.
Mutta kuka miettii, mitä matkailija kohtaa paikan päällä ja miksi kesäilta Vaasassa voi tuntua yllättävän hiljaiselta?
Vaasa on upea paikka. Elävä kesäkaupunki ei kuitenkaan synny luonnosta yksin. Se syntyy auki olevista ovista, äänistä ja siitä, että joku on miettinyt kokonaisuuden.
Onneksi löytyi vielä yksi valo: Ennen nukkumaanmenoa poikkesin Kauppapuistikolla olevaan kansankuppilaan. Paikallisilla oli ilo ylimmillään karaoken parissa. Meno oli vilkasta ja tunnelma kohdillaan.
Sami Rantamäki, Vaasa