Palosaarella on meneillään suuroperaatio.
Noin 50 löytökissaa on vielä muutettava ränsistyneestä Palosaaren kissatalosta pois, Isolahden kissataloon. Siellä asuu jo kolmisenkymmentä kattia.
Lisäksi on tyhjennettävä Palosaarella koko 2-kerroksinen, vanha puutalo, jonka kissayhdistys vuokrasi Vaasan kaupungilta noin 30 vuotta sitten. Myös kolme pihavarastoa on saatava tyhjiksi.
Vaasan kodittomien kissojen ystävät ry:n muuttoruljanssi kestää koko kevään. Siihen ryhdyttiin tammikuussa.
– Ja määräaika on tiedossa. Vaasan kaupungilta on tullut vuokrasopimuksen irtisanomisilmoitus: Palosaaren kissatalon pitää olla tyhjä 3.5., sanoo yhdistyksen puheenjohtaja Kirsti Koivula.
Reviiriä on
puolustettava
Kissatalon mirrejä ei voi muuttaa yhdellä kertaa, sillä jokaiselle on annettava aikaa sopeutua ja tottua uuteen kotiin Isolahdessa.
– Tämä vanha talo on ollut näiden löytökissojen koti. Ei ole helppoa, kun viedään kotoa pois, sanoo Koivula.
Kissa on reviirieläin. Jokaisella Palosaaren kissatalon asukilla on oma mielipaikkansa siinä huoneessa, jossa ne asuvat. Vaikka niillä on omat pesät, jossa nukkua, lempipaikka voi silti olla katonrajassa oleva hylly, sohva tai joku tietty pahvilaatikko. Jos toinen kissa tai vieras ihminen tulee lähelle, alkaa sähiseminen ja sylkeminen. Se johtuu reviirin puolustamisesta, mutta myös kissan arkuudesta ja pelokkuudesta.
Uudessa kodissa ja uudessa huoneessa on jokaisen löydettävä oma reviirinsä ja merkattava sitä ja näytettävä lajitovereille.
Muutto voi ottaa koville varsinkin niille 5 kissalle, jotka on kerta toisensa jälkeen luovutettu perheisiin ja sitten palautettu Palosaaren kissatalolle. Jotkut ovat asuneet Palosaaren kissatalossa kahdeksankin vuotta.
– Ne eivät ole sopeutuneet perheisiin millään. Kissa ei ole syönyt, ei pissannut ja on mourunnut ja itkenyt päiväkausia ikäväänsä. Sitten ne ovat palanneet tänne kissatalolle, ja kaikki on ollut taas hyvin, Koivula sanoo.
Sopeutuminen
on arvoitus
Kissat muutetaan Palosaarelta useassa erässä, 2–6 kissin porukassa.
– Muutamme huonekunta kerrallaan niin, että kämppäkaverit ovat uudessa talossa samat. Kun siellä on ensin sopeuduttu uuteen, yhteiseen huoneeseen, ovet voidaan avata, ja kissat pääsevät vapaasti liikkumaan talossa, kissojen muuttopäälliköksi nimitetty Anneli Pouttu kuvailee.
Sopeutumista auttaa mirrille tuttujen tavaroiden tuleminen mukaan.
– Nämä kissat eivät paljon leiki leluilla, mutta laitamme muutossa mukaan esimerkiksi viltin, jossa kissa on makoillut. Siinä on tuttuja hajuja.
Kissojen mukana muuttavat tietysti niiden ruoka ja ruokakupit, hiekat ja hiekkalaatikot sekä nukkumapaikat eli erilaiset korit ja laatikot.
– Kiipeilypuista viedään parhaat mukana. Huonokuntoiset joutavat Stormossenille, sanoo Koivula.
Hän myöntää, etteivät he ole edes miettineet sitä, jos sopeutuminen ei onnistukaan.
– Meillä ei ole vaihtoehtoja. Paluuta vanhaan taloon ei ole, sillä se puretaan pois.
Kissoja on ollut
talossa koko ajan
Yhdistys osti Isolahdesta omakotitalon uudeksi kissataloksi vuonna 2021 ja remontoi talon talkoovoimin kissatalon toiminnalle sopivaksi.
Yhdistys ei kuitenkaan voinut aloittaa toimintaansa siellä, sillä naapurusto pisti hanttiin.
Silti Isolahden talossa on asunut 20–30 kissaa jo 5 vuotta. Yhdistys näet teki yksityishenkilön kanssa vuokrasopimuksen Isolahden talosta. Yksityisessä kodissa saa olla kissoja, kunhan niitä hoidetaan hyvin.
– Asia on tarkistettu avin valvontaeläinlääkäriltä. Hän sanoi, että jos ihmisellä on kotona 30 hyvin hoidettua kissaa, se ei ole liikaa. Mutta jos ihmisellä on 2 kissaa, joita ei hoideta, vaan kohdellaan huonosti, se on liikaa.
Siinä valossa, että Isolahden talossa on asunut jo kymmeniä sisäkissoja, naapuruston oikeuteen tekemät valitukset vaikuttavat naurettavilta. Valitusten aiheena olivat muun muassa kissatalon aiheuttamat ympäristö-, melu- ja hajuhaitat. Hallinto-oikeus asettui valittajien kannalle.
Viime vuonna Isolahdentie 6:n tontille tehtiin asemakaavamuutos, joka mahdollisti tontilla liiketoiminnan asumisen lisäksi. Aikaisemmalla kaavalla vain asuminen oli sallittua. Asemakaava sai lainvoiman tammikuussa, ja yhdistys voi nyt muuttaa ja jatkaa toimintaansa Isolahdessa. Vuokralainen on sanottu irti.
Isolahden kissatalo on jo kalustettu yhdistykselle lahjoitetuin huonekaluin. Kissayhdistyksen puuhanaiset puntaroivat, voidaanko Palosaaren vanhan kissatalon hyväkuntoisia pöytiä, tuoleja, hyllyjä ja muuta tavaraa myydä tai lahjoittaa pois.
Ne ovat kaikki lahjoituksena saatuja. Uusia tavaralahjoituksia ei oteta vastaan toistaiseksi.
– Huonokuntoiset huonekalut joutavat tietysti Stormossenille. Kunhan ne vain jotenkin saataisiin sinne, sanoo Kirsti Koivula.
Lisäksi Palosaaren kissatalon joka kaappi ja nurkka on täynnä tavaraa. Pihassa on kaksi puista piharakennusta, jotka ovat aivan piukassa tavaraa, ja yksi pressun peittämä varasto.
– Ne tavarat ovat lahjoituksia, kun on tyhjennetty mummon kuolinpesää tai muuta. Olemme yrittäneet myydä kirpputorilla tavaroita, mutta verhot 1960-luvulta tai 70-luvun ilmapuntarit eivät oikein käy kaupaksi, Koivula antaa esimerkkejä.
Koivulalla onkin harras toive: Vapaaehtoisia käsipareja tarvitaan paljon lajittelemaan ja kantamaan tavaroita.
– Jos jollakulla on auto, peräkärryn koukku ja vielä peräkärrykin, ja halua auttaa, toivon, että hän ottaa yhteyttä minuun. Sellainen ihminen olisi meille pelastava enkeli. Tavaroiden raijaaminen on ihan helkkarinmoinen rumba! Ja tässä alkaa olla kiire.
Puunkaatajakin
tarvittaisiin
Myös uudessa kissatalossa Isolahdessa on tehtävää. Koska tontti on nyt muutettu liiketontiksi, sillä pitää olla pysäköintipaikkoja.
Sen vuoksi kissayhdistyksen pitää lunastaa Vaasan kaupungilta tontin vierestä viheraluekaistale 10 000 eurolla. Se on kova summa vapaaehtoisvoimin toimivalle yhdistykselle.
– Siinä viheralueella on paljon raivattavaa. Jospa joku haluaisi tulla kaatamaan siitä ne männyt, hän saisi pitää puutavaran, kunhan vie sen pois. Ja ne kannotkin pitää saada pois, että saadaan tehtyä parkkipaikat, Koivula murehtii.
Isolahden taloon pitää rakentaa myös esimerkiksi ulkotarha kissoille. Siihenkin tarvitaan värkkiä ja vapaaehtoisia käsipareja.
– Vaikka kuinka myymme tavaraa kirpputorilla, rahat eivät tahdo riittää kaikkiin näihin muutoksiin. Rahalahjoituksista olisi meille suuri apu.
Juttua korjattu 11.2.2026 klo 14.55: Aikaisemmin jutussa luki virheellisesti, että uuden asemakaavan myötä Isolahden kissatalon tontti on liiketoimintaa, ei asumista varten. Tammikuussa voimaan tullut asemakaava mahdollistaa sekä asumisen että liiketoiminnan. Aikaisemmin tontti oli kaavoitettu vain asumiselle.
