Energia-alan murros kohti uusiutuvaa energiaa on Suomelle ja erityisesti sen maaseudulle edullista, sanoo johtaja Pekka Peura Vaasan yliopiston Levón-instituutista. Fossiiliset energianlähteet ovat ennen pitkää ehtymässä maapallolta. Lisäksi fossiiliseen energiaan käytetty raha valuu usein ulkomaille.
- Energiaomavaraisuus pitäisi rahat kotiseudulla, sanoo Peura, joka luennoi energia-alan murroksesta Minä ja tiede -yleisöluennoilla Seinäjoella ja Vaasassa.
Minä ja tiede -luento järjestetään Seinäjoella tiistaina 14. maaliskuuta osana laajempaa "Energiaa yhteiskuntaan Vaasan yliopistosta" -tapahtumaa.
Luento alkaa kello 16.30 Seinäjoen kirjastossa.
Vaasan yliopiston ja Vaasan yliopistoseuran järjestämään tapahtumaan ovat tulossa puhumaan Peuran lisäksi myös Vaasan yliopiston rehtori Jari Kuusisto, Seinäjoen kaupunginjohtaja Jorma Rasinmäki, puurakentamisen liiketoiminnan Epanet-professori Katja Lähtinen sekä Vaasan yliopistosäätiön valtuuskunnan puheenjohtaja Kalle Lähdesmäki.
Vaasassa luento järjestetään torstaina 16. maaliskuuta kello 18 Vaasan pääkirjaston Venny-tapahtumatilassa.
Peura muistuttaa, että energia-alan murros ei ole vain tekniikkaa kuten lämpöpumppuja, tuuliturbiineja tai aurinkopaneeleita.
- Kyseessä on suuri yhteiskunnallinen muutos, jota täytyy lähestyä monialaisesti. Kyse on sosiaalisesta hyväksyttävyydestä, lainsäädännöstä, taloudesta ja etenkin aluetaloudesta, ympäristökysymyksistä ja arvoketjuista.
Vaasan yliopiston Levón-instituutissa on tehty tutkimuksia siitä, miten energiaomavaraisuus voitaisiin toteuttaa paikallisesti. Energiakylä-hankkeessa tutkittiin 14 pohjalaismaakunnissa sijaitsevaa kylää, joista jokaiselle tehtiin suunnitelma, miten ja millaisilla energiantuotantomenetelmillä kylissä saavutettaisiin energiaomavaraisuus.
Mukana tutkimuksessa olivat esimerkiksi Jepua, Pensala, Närvijoki, Ruona, Ilvesjoki ja Hoisko.