Lännen Media kysyi kuntapäättäjiltä, missä vaiheessa on perusteltua lopettaa ihmisen kutsuminen maahanmuuttajaksi ja kutsua häntä suomalaiseksi, kuten ketä tahansa kantaväestöön kuuluvaa.
Kysymykseen vastasi 1 776 kaupungin- tai kunnanvaltuutettua eri puolilta Suomea.
Alle kuusi prosenttia vastaajista on sitä mieltä, että pysyvä oleskelulupa tekee ulkomaan kansalaisesta suomalaisen.
Enemmistö vastaajista (57 %) arvioi maahanmuuttajan muuttuvan suomalaiseksi, kun hän saa Suomen kansalaisuuden ja jää pysyvästi maahan.
Yli 22 prosenttia arvioi, että edes toisen polven maahanmuuttaja ei ole suomalainen, jos hän puhuu äidinkielenään jotain muuta kieltä kuin suomea tai ruotsia.
Osa kuntapäättäjistä on sitä mieltä, että edes kolmannen polven maahanmuuttaja, jonka perheessä suomi tai ruotsi on vähintään toinen äidinkieli, ei ole suomalainen.
Kuntapäättäjille annettiin mahdollisuus perustella vastauksiaan. Kokosimme muutamia avoimia vastauksia eri puolueiden päättäjiltä:
– Ulkomailta muuttanut ihminen, joka on saanut Suomen kansalaisuuden ja jäänyt pysyvästi maahan, oppinut suomen kielen, omaksunut maamme kulttuurin sekä lait eli ymmärtänyt, että ´maassa maan tavalla tai maasta pois´, Kalervo Björkbacka (ps), Rovaniemi.
– Suomalaisuus lähtee siitä, että itse kokee olevansa suomalainen, puhuu suomea ja haluaa olla suomalainen. Ensimmäisen polven maahanmuuttajakin voi tulla näin minun näkemykseni mukaan "suomalaiseksi", jos vain haluaa. Monilla valitettavasti kulttuuritausta on huono ja motivaatiota ei ole. Tulijoiden huono ja omaamme epäyhteensopiva kulttuuri aiheuttaa vaaran, että edes monen polven päästä kotoutumista ei ole tapahtunut, Lauri Karppi (ps), Vaasa.
– Suomen kansalaisuus on mielestäni selkeä kriteeri. Suomen kansalainen on suomalainen, Mika Ebeling (kd), Helsinki.
– Suomalaisuus on itsemäärittelykysymys, johon jokaisella on oma vastauksensa, Janne Hakkarainen (vihr), Oulu.
– On surullista, mikäli edes Suomessa syntyneitä ihmisiä ei heidän vanhempiensa taustasta johtuen mielletä suomalaisiksi. Eihän heillä muutakaan identiteettiä ole. Kun katsoo ympärille, Suomessa asuu hyvinkin erilaisia, eri taustoista olevia ihmisiä ja silti olemme kaikki suomalaisia. Parasta kotouttamista on tulijoiden ottaminen lämpimästi vastaan osaksi meidän yhteiskuntaamme, osaksi meidän ryhmäämme ja antaa heille lupa olla suomalaisia, Henna Partanen (vihr), Espoo.
– En pysty valitsemaan näistä vaihtoehdoista yhtäkään. Asia riippuu mistä kontekstista puhutaan. Puhutaanko ihmisen itsemäärittelystä vai tutkimuksen käsitteistä? Totta on se, että suomalaisuuden kriteerit ovat Suomessa liian tiukat ja maahanmuuttajaksi leimataan ihmisiä, jotka ovat asuneet Suomessa jo pitkään, Veronika Honkasalo (vas), Helsinki.
– Suomalaiseksi tulee kutsua henkilöä, joka kokee itsensä suomalaiseksi ja suomalaisen yhteiskunnan jäseneksi, Antti Knuuttila (vas), Seinäjoki.
– Suomalaiseksi synnytään ja esim. adoptiolapset ovat tervetulleita suomalaisiksi, suomalaiseen perheeseen. Pelkkä maahanmuutto ja vapaa liikkuvuus Euroopassa ei saa mullistaa kansalaisuuksia. Pitää tuntea ja myös osata tunnustaa, mitä on suomalaisuus, eikä korvata sitä jollain monikulttuurisuudella, Aki Vainio (kesk), Pirkkala.
– Minusta on selvää, että kun ihminen on jäänyt pysyvästi maahan ja saanut Suomen kansalaisuuden, niin häntä on enää turha kutsua maahanmuuttajaksi, Vesa Levonen (kesk), Kotka.
– Minusta parempi termi on uussuomalainen kaikille heti. Jokainen itse määrittelee milloin hän tuntee itsensä suomalaiseksi. Oikeus tuntea itsensä myös alkuperäismaalaiseksi on myös tärkeä, Varmaan myös suomalainen joka muuttaa ulkomaille halua definoida itseänsä suomalaiseksi vaikka on asunut kymmeniä vuosia ulkomailla, nimettömänä vastannut RKP:n edustaja.
– Määrittely kuuluu mielestäni etupäässä yksilölle itselleen. Olennaista on, miten hän itse kokee oman identiteettinsä, Pauli Kiuru (kok), Valkeakoski.
– Se, onko kyseessä ensimmäinen, toinen tai kolmas polvi, ei ole oleellista. Olennaisinta on se, haluaako olla suomalainen ja hyväksyä yhteiskuntamme, kielemme, kulttuurimme ja lakimme, Tapani Uusikylä (kok), Ylivieska.
– Mielestäni kyllä siihen kuuluu ehdottomasti työskentely suomessa sekä kulttuurintuntemus (meidän kulttuuriimme sopeutuminen) sekä ehdottomasti kielen hallinta, Aarne Kiuru (SDP), Akaa.
– Suomessa on aina ollut useampaa kuin yhtä kulttuuria ja elämäntapaa. Maahanmuuttajatausta ei määritä ketään ei-suomalaiseksi, Tytti Tuppurainen (SDP), Oulu.
Lue kuntapäättäjien avoimet vastaukset puolueittain: Keskustalaisten vastaukset
Kokoomuslaisten vastaukset
Perussuomalaisten vastaukset Demarien vastaukset
Vihreiden vastaukset
Vasemmistoliittolaisten vastaukset
RKP:n edustajien vastaukset
Kristillisdemokraattien vastaukset
JUHA VAINIO/LÄNNEN MEDIA
