Shiiojen, sunnien ja kurdien yhteisessä liittovaltiossa on 25 miljoonaa äänioikeutettua. Vaalivoittajaksi voi nousta äärijärjestö Isisin kukistamisessa kunnostautunut shiiajohtaja.
Irakilaiset marssivat tänään äänestämään sekavissa tunnelmissa. Parlamenttivaalit ovat neljännet sen jälkeen, kun diktaattori Saddam Hussein kukistettiin vuonna 2003 ja Irakin demokratisoituminen alkoi jatkuvien väkivaltaisuuksien keskellä. Nyt valittava parlamentti valitsee myöhemmin maalle presidentin.
Vaalien alla useimmat ovat iloinneet Islamilainen valtion -äärijärjestön (Isis) kukistumisesta. Iloa on varjostanut huoli seuraavasta sisäisestä mittelöstä, joka voi syttyä arabien ja kurdien välille.
Kurdit järjestivät viime syyskuussa Pohjois-Irakissa itsenäisyyskansanäänestyksen, jossa lähes kaikki äänestivät itsenäisyyden puolesta. Irakin armeija päätti hankkeen etenemisen saartamalla kurdien tärkeimmän kaupungin Kirkukin.
Isisin lyöminen vaikuttanee suuresti lauantain parlamenttivaalien lopputulokseen. Isisin vastaisen taistelussa – etenkin Mosulin miljoonakaupungin vapauttamisessa – kunnostautui shiiojen puolisotilaallinen joukko nimeltään Hashd.
Hashdin taistelijoiden poliittinen koti on Fatahin lista, jonka johtaja on kokenut sotilaskomentaja Hadi al-Amiri . Jos Fatah saa ison vaalivoiton, on Amiri seuraava pääministeri.
Iran on rahoittanut Hashdia, ja Amirilla on erittäin läheiset suhteet Teheranin johtoon. 63-vuotias Amiri puhuu sujuvasti farsia eli persian kieltä, Iranin pääväestön kieltä.
Shiiamuslimit ovat enemmistönä sekä Irakissa että Iranissa. Irakin sunnit pelkäävät maan shiiajohtajista eniten juuri Amiria.
Toinen vahva shiiakandidaatti Irakin pääministeriksi on viran nykyinen haltija Haidar al-Abadi , jonka vaaliliitolle on annettu nimi Nasr (voitto).
Voitolla viitataan tietenkin Isisin kukistamiseen, mistä hallitus haluaa ottaa kunnian itselleen.
66-vuotias sähköinsinööri Abadi ei ole mikään karismaattinen kansanvillitsijä, mutta hänellä on tarjota äänestäjille selviä saavutuksia. Isisin murskaamisen lisäksi hän on onnistunut tasapainoilemaan Iranin ja Yhdysvaltojen välillä suututtamatta kumpaakaan.
Lisäksi Abadi on pysytellyt väleissä Lähi-idän tärkeimpien sunnivaltioiden, Saudi-Arabian ja Turkin kanssa. Tämä saattaa tuoda ratkaisevan määrän sunniääniä hänen Nasr-listalleen.
Kolmas vaikutusvaltainen shiiajohtaja on Nuri al-Maliki , maan pääministeri vuosina 2006–2014. Hänet pakotettiin eroamaan, kun Isis oli vallannut Mosulin ja isoja sunnien asuttamia alueita.
Malikista tuskin tulee pääministeriä, sillä hän on sunneille yhä kuin punainen vaate. Mutta Malikin asemat ovat vahvistuneet, ja hän voi olla kuninkaantekijä hallitusta muodostettaessa.
Radikaali uskonnollinen johtaja Muqtada al-Sadr on tehnyt melkoisen kuperkeikan. 2000-luvun alkuvuosina hänen miliisijoukkonsa taisteli Iranin tuella Yhdysvaltoja ja sunneja vastaan.
Näissä vaaleissa Sadrin nimeä kantava puolue on muodostanut vaaliliiton kommunistien ja pienen amerikkalaismyönteisen puolueen kanssa.
Isis on yrittänyt parhaansa mukaan häiritä vaalitaistelua. Yksi ehdokas on ammuttu, ja toukokuun alussa Isis järjesti verilöylyn vaalitilaisuuteen Bagdadin pohjoispuolella.
Optimistien mielestä Irakin vaalit ovat käännekohta parempaan.
Pessimistit epäilevät, että entinen meno jatkuu vaalien jälkeenkin.
– Vuoden 2003 jälkeen samat korruptoituneet poliitikot ovat johtaneet meitä, sanoo bagdadilainen kirjastonhoitaja Falah Hassan sveitsiläiselle Neue Zürcher Zeitung -lehdelle.
Puheiden sävy on muuttunut, koska kansa ei Hassanin mukaan halua enää kuulla uskonnollisia iskulauseita, mutta niiden esittäjät ovat samat. Hassan ei aio mennä äänestämään.
Fakta: Irakin vaalit
– Irakin parlamenttivaaleissa on 24,5 miljoonaa äänioikeutettua.
– Lauantain vaalit ovat neljännet sen jälkeen kun diktaattori Saddam Hussein kukistettiin vuonna 2003.
– Parlamentin 329 paikasta kilvoittelee 7 000 ehdokasta, jotka ovat jakaantuneet satoihin puolueisiin ja yli 80 vaaliliittoon.
– Naisehdokkaita on 2 600. Naisille on varattu parlamenttipaikoista 25 prosentin kiintiö.
– Äänestäjillä on kaksi ääntä: toinen vaaliliitolle ja toinen yksittäiselle ehdokkaalle.
– Shiioja eniten
– Uusi parlamentti valitsee ensin presidentin. Siihen tarvitaan kahden kolmasosan enemmistö. Kaksi viimeisintä presidenttiä ovat olleet kurdeja.
– Sen jälkeen parlamentti valitsee pääministerin yksinkertaisella enemmistöllä.
– Pääministerin virka on niistä tärkeämpi, ja se menee yleensä shiiapolitiikoille. Vuodesta 2014 pääministeri on ollut Haidar al-Abadi.
– Irakin 37-miljoonaisesta väestöstä arabeja on 75–80 %. Kurdien osuus on 15 %.
– Uskontoryhmittäin jaoteltuna shiiamuslimien osuus on 55–60 %, sunnimuslimien 40 %.
Seppo Ylönen
