Kriittinen kysymys siitä, miksi Suomi on jäänyt kehityksessä jälkeen muihin Pohjoismaihin verrattuna, kuten Ruotsiin, ja erityisesti perintö- ja lahjaverotuksen osalta, on monisyinen.
On totta, että Ruotsi poisti perintöveron jo vuonna 2005, kun taas Suomessa perintövero on edelleen voimassa ja monet kokevat sen esteeksi varallisuuden kertymiselle ja sukupolvien väliselle varallisuuden siirrolle. Tässä muutamia keskeisiä syitä ja näkökulmia aiheeseen:
1. Perintö- ja lahjaverotus:
Suomessa perintövero ja lahjavero nähdään usein haitallisina yrityksille ja omaisuuden siirrolle sukupolvelta toiselle. Kun yrittäjä kuolee, yrityksen periminen voi johtaa siihen, että perillisten on myytävä yritys ulkomaille perintöveron maksamiseksi, mikä johtaa ulkomaisiin omistuksiin ja työpaikkojen katoamiseen. Ruotsin päätös poistaa perintö- ja lahjavero on tehnyt siellä helpommaksi sukupolvien välisen vaurauden siirron ja edistänyt yritysten säilymistä kotimaassa.
2. Kovaverotus ja investoinnit:
Suomen verojärjestelmä, erityisesti palkka- ja pääomaverotus, on koettu raskaaksi ja usein jarruttaa talouskasvua. Suuri kokonaisveroaste vähentää yksityisten sijoitusten määrää ja uusien yritysten perustamista. Verrattuna Ruotsiin ja Tanskaan, joissa on enemmän joustavuutta ja verohelpotuksia investoinneille, Suomi on jäänyt tässä kehityksessä jälkeen. Tämä johtaa siihen, että yrityksiä myydään enemmän ulkomaille, koska kotimaassa ei ole riittävää tukea niiden kasvattamiseen ja säilyttämiseen.
3. Ulkomaisten omistusten kasvu:
Kun suomalaisia yrityksiä myydään ulkomaisille toimijoille, voitot ja päätöksenteko siirtyvät pois Suomesta. Tämä voi johtaa työpaikkojen vähenemiseen ja vähemmän verotuloihin, koska monet yritykset eivät enää maksa veroja Suomeen. Ruotsissa kansallinen omistus on säilynyt vahvempana, mikä on tukenut maan talouskasvua.
4. Työllisyys ja hyvinvointi:
Kun yritykset siirtyvät ulkomaiseen omistukseen ja työpaikkoja menetetään, jäljelle jää usein työttömyyttä ja vaikeuksia. Tämä taas lisää paineita hyvinvointivaltiolle, joka joutuu kattamaan kasvavan työttömyyden ja vähenevät verotulot. Tämä kierre voi johtaa siihen, että yhä suurempi osa väestöstä elää ilman riittäviä taloudellisia resursseja, mikä pahentaa eriarvoisuutta.
Vastaus ongelmaan voisi sisältää seuraavia toimia:
1. Perintö- ja lahjaveron uudistaminen tai poistaminen, jotta yritykset voivat säilyä suomalaisessa omistuksessa sukupolvien ajan.
2. Verotuksen keventäminen ja investointien tukeminen, jotta uudet yritykset ja sijoitukset voivat kukoistaa kotimaassa.
3. Työmarkkinoiden ja yritysten toimintaympäristön parantaminen, jotta työpaikat säilyvät ja lisääntyvät Suomessa.
4. Kansallisten omistusjärjestelyjen vahvistaminen ja ulkomaisen omistuksen kontrollointi, jotta päätöksenteko pysyy kotimaisena.
Näiden muutosten avulla Suomi voisi saavuttaa pitkäaikaisempaa talouskasvua ja vahvempaa vaurauden siirtymistä sukupolvelta toiselle.
Antti Ruostetniemi
Vaasa