Miksi Ka­ta­lo­nias­sa käydään tänään alue­vaa­lit?

Katalonian itsenäisyyttä ajavan CUP-puolueen johtaja Carles Riera äänesti suurieleisesti Espanjan hallituksen määräämissä Katalonian ennenaikaisissa aluevaaleissa torstaina. KUVA: Juan Carlos Cardena/EPA
Katalonian itsenäisyyttä ajavan CUP-puolueen johtaja Carles Riera äänesti suurieleisesti Espanjan hallituksen määräämissä Katalonian ennenaikaisissa aluevaaleissa torstaina. KUVA: Juan Carlos Cardena/EPA

Espanjan lähihistorian pahin sisäpoliittinen kriisi syttyi 1. lokakuuta, kun Katalonian itsehallintoalue järjesti kansanäänestyksen alueen itsenäisyydestä. Espanjan hallitus ja Euroopan komissio pitivät äänestystä laittomana.

Lännen Median paikalla ollut toimittaja raportoi, että esimerkiksi äänestyslipukkeita sai tulostaa mielin määrin.

Espanjan hallitus järjesti vaalihuoneistoille mellakkapoliiseja, jotka yrittivät estää äänestyksen järjestämistä. Kuvat väkivaltaisista yhteenotoista levisivät maailmalle.

Lopputuloksena Katalonian viranomaiset kertoivat, että äänestysprosentti jäin noin 42:ään ja 90 prosenttia äänesti itsenäistymisen puolesta. Satojen ihmisten arvioitiin loukkaantuneen.

Tämän jälkeen käynnistyi vääntö siitä, antaako alue itsenäistymisjulistuksen ja arvuuttelu, mitä siitä seuraisi.

Tuolloinen aluejohtaja Carles Puigdemont julisti alueen itsenäiseksi 10. lokakuuta, mutta jäädytti sanomisensa seuraavassa lauseessa – itsenäisyysmielisten hallituskumppaneiden suureksi pettymykseksi.

Reilut kaksi viikkoa myöhemmin alueparlamentti äänesti itsenäisyysjulistuksen puolesta. 135 edustajasta 70 äänesti puolesta ja 10 vastaan.

Äänestyksen jälkeen Espanja teki kuten oli sanonut eli otti alueen hallintaansa perustuslain artikla 155:n perusteella. Keskushallinto hajotti aluehallinnon ja pääministeri Mariano Rajoy määräsi ennenaikaiset aluevaalit pidettäväksi 21. joulukuuta.

Potkut saanut Puigdemont pakeni neljän muun hallituksen entisen jäsenen kanssa Belgiaan. Espanja antoi heistä kansainvälisen pidätysmääräyksen, jonka se sittemmin kumosi.

Aluejohtajia syytetään muun muassa muun muassa kapinasta, josta voi seurata 30 vuoden vankeusrangaistus.

Puigdemontin oleskelupaikka Belgiassa on ollut salaisuus, mutta hän on antanut muutamia haastatteluja ja käynyt vaalikampanjaa maanpaosta huolimatta. Perjantaina Puigdemontin on määrä ilmoittaa, jatkuuko Belgiassa oleskelu.

Neljä katalaanijohtajaa on yhä telkien takana, kertoo uutistoimisto AP. Heidän joukossaan on Oriol Junqueras, Tasavaltalainen vasemmisto -puolueen johtaja.

Katja Ihatsu

-
Ilmoita asiavirheestä