Kaikkien kolmen Baltian maan presidentit ovat vierailleet Suomessa parin viimeisen viikon sisään.
Ensin Liettuan Dalia Grybauskaite ja Viron vastavalittu Kersti Kaljulaid tekivät vierailut viikolla 42, ja kuluvalla viikolla (44) Suomessa kävi Latvian valtionpäämies Raimonds Vejonis.
Ajoitus on osittain sattumaa, kertoo tasavallan presidentin kanslian viestintäpäällikkö Katri Makkonen.
– Tapana on ollut, että Viron presidentti tekee ensimmäisen ulkomaanmatkansa juuri Suomeen. Latvian presidentin piti vierailla Suomessa jo aiemmin, mutta vierailu siirtyi syksylle, Makkonen selvittää.
Makkosen mukaan Viron presidentin vierailu tuli hyvinkin lyhyellä varoitusajalla.
– Useimmiten suunnitelmat tehdään suhteellisen hyvissä ajoin, hän kertoo.
Kaikkien vierailujen yhteydessä Itämeren turvallisuustilanne nousi ymmärrettävästi esiin.
Presidenttien välisten keskustelujen kannanottoja tulee tarkastella laajemmassa viitekehyksessä, kertoo vanhempi tutkija Kristi Raik ulkopoliittisesta instituutista.
– Kannat Venäjän suhteen asettuvat EU-politiikan kontekstiin ja siihen, mitä EU:ssa on sovittu. Ne ovat tiedossa olevia yhteisiä kantoja, Raik kommentoi.
Yleisessä turvallisuuspoliittisessa keskustelussa Suomen ja Viron suhteet nousevat useimmin esille, maiden suhteet kun ovat läheisimmät.
– Naton näkökulmasta kaikki kolme Baltian maata ovat osa samaa kokonaisuutta, joiden puolustaminen on hankalaa ilman Suomen ja Ruotsin apua, Raik muistuttaa.
Virallisella tasolla Suomen ja Viron suhteissa ei hänen mukaansa ole suuria ongelmia. Toki on yleisesti tiedossa, että Viro näkisi Suomen kovin mielellään Naton jäsenenä.
– Toomas Hendrik Ilves (Viron entinen presidentti) on tuonut välillä asiaa esille aika epädiplomaattisella tavalla.
Suomen puolelta nokitteluun ovat osallistuneet Tarja Halonen ja Erkki Tuomioja.
– Viron virallinen kanta on, että Suomi tekee itse ratkaisunsa. Se ei kuitenkaan muuta sitä tosiasiaa, että uudenkin presidentin aikana maalla on se näkemys, että alueellisen turvallisuuden kannalta olisi hyvä jos Suomi kuuluisi Natoon.
Baltian maat ovat suurissa kansainvälisissä kysymyksissä samoilla linjoilla, mutta eivät ulospäin toimi kolmikkona.
– Jokainen on itse hakenut yhteistyökumppaneita lännestä ja Pohjoismaista.
MIKKO PULLIAINEN / LÄNNEN MEDIA