Eduskunta hyväksyi pitkään kiistelyn aiheena olleen saamelaiskäräjälain viime viikolla ennen kansanedustajien siirtymistä kesän istuntotauolle. Vaikka olen hallituspuolueen jäsen, äänestin esitystä vastaan.
Saamelaisten kotiseutualue sijaitsee Lapin pohjoisosassa. Tästä huolimatta kaikki paikalla olleet lappilaiset kansanedustajat, niin hallitus- kuin oppositiopuolueista, vastustivat lakia äänestyksessä, mikä kannattaa panna merkille.
Saamelaiskäräjälain uudistusta on pidetty yleisesti haastavana. Uudistus on epäonnistunut kolmella edellisellä vaalikaudella hallituspohjan väristä riippumatta. Aihe on jakanut voimakkaasti sekä tutkijoita että poliitikkoja, myös puolueiden sisällä.
Usean puolueen muodostamassa hallituksessa käy helposti niin, että joutuu juomaan kuumaa kuravettä, mutta jossain menee kuitenkin raja. Minulla se menee ihmisoikeuksissa.
Eduskuntaan perustettiin keväällä Suomen alkuperäiskansojen ystävyysryhmä, jonka puheenjohtajaksi minut valittiin. Järjestimme kaksi saamelaisasiaa käsittelevää tilaisuutta kevään aikana: ”Alkuperäiskansojen haasteet: Vähemmistöjen vähemmistöt, kuka niitä uskaltaa tutkia?” ja ”Saamelaiskäräjälain epäkohdat, onko niitä?”
Nämä ovat katseltavissa YouTubesta.
Minulla on ollut keskivertokansanedustajaa paremmat mahdollisuudet tutustua uudistetun saamelaiskäräjälain ongelmiin. Lisäksi olen saanut yhteydenottoja asian tiimoilta. Johtopäätökseni kaiken kuulemani perusteella oli ja on, että ehdotettu uusi saamelaiskäräjälaki on syrjivä ja rasistinen.
Uudessa laissa saamelaismääritelmä kumottiin ja se korvattiin oikeudella tulla merkityksi saamelaiskäräjien vaaliluetteloon. Samalla niin kutsuttu lappalaiskriteeri poistettiin kokonaan. Toimenpide on saanut osakseen arvostelua, sillä sitä pidetään saamelaisten vähemmistöryhmiä syrjivänä.
Ehkä ansiokkaimman kritiikin on antanut professori Reetta Toivanen kirjallisessa asiantuntijalausunnossaan perustuslakivaliokunnalle. Toivanen kertoi, että YK:n ihmisoikeuskomitea ei ole edellyttänyt lappalaiskriteerin poistamista eikä muutoinkaan anna yksityiskohtaisia määräyksiä saamelaismääritelmän sisällöstä. Edes mandaattia tällaiseen heillä ei ole.
Keminsaamelaisiksi kutsuttiin Suomen nykyisen alueen sisällä itäisintä saamelaisryhmää. Keminsaamelaiset puhuivat itäsaamelaisiin kieliin kuulunutta, viimeistään 1800-luvulla hävinnyttä, keminsaamen kieltä.
Saamani tiedon mukaan kielensä menettäneiden saamelaisten jälkeläisiä asuu edelleen Lapissa, ja heitä kutsutaan nykyään usein metsäsaamelaisiksi tai metsälappalaisiksi.
Keskeinen arvostelun kohde uudessa saamelaiskäräjälaissa liittyykin tähän: alueen alkuperäisten saamelaisten historiallisista alueista päättäminen siirtyy entistä enemmän Suomen alueelle 1800-luvun lopulla Norjasta muuttaneiden porosaamelaisten jälkeläisille, siis maahanmuuttajasaamelaisille. Tällä on aivan varmasti kauaskantoisia haitallisia seurauksia eri saamelaisryhmien välisille suhteille.
Nyt mamu-saamelaiset johtavat saamelaiskäräjiä.
Meille suomalaisillekin on vaarassa käydä samoin. Tilastot eivät valehtele. Nykyisen maahanmuuttokehityksen jatkuessa me suomalaiset saatamme olla vähemmistö omassa maassamme.
Uudistetun saamelaiskäräjälain oikeutus ja tarpeellisuus voidaan asettaa kyseenalaiseksi. Edellä kertomieni perustelujen vuoksi en voinut tukea lain läpimenoa.
Omatuntoni on siltä osin puhdas.
Juha Mäenpää
kansanedustaja (ps.)
Ilmajoelta