Julkisuudessa puhuttaneen Mikkelin vastaanottokeskuksen asiakkaista lähes 90 prosenttia on sotaa paenneita ukrainalaisia. Näin kertoo STT:lle vastaanottopalveluiden osaston johtaja Elina Nurmi Maahanmuuttovirastosta.
Luku koskee keskuksen nykyisiä asiakkaita. Ukrainalaisia on ylipäätään selvästi suurin osa vastaanottopalveluita käyttävistä Suomessa.
– Jos valtakunnallisesti tätä tilannetta tarkastelee, noin 75 prosenttia asiakaskunnasta on oikeastaan koko ajan vuoden 2022 jälkeen ollut ukrainalaisia, Nurmi sanoo.
Seuraavaksi eniten vastaanottopalveluiden asiakkaita on Venäjältä, Somaliasta, Irakista ja Syyriasta.
– Se antaa hyvin suuntaa sen osalta, miltä Mikkelin vastaanottokeskuksen asiakasprofiili todennäköisesti tulee jatkossa näyttämään.
Vastaanottokeskuksissa kaikki asiakkaat eivät majoitu vastaanottokeskuksen tiloissa, vaan moni palveluita saava järjestää asumisensa itse.
Ukrainalaisten osuudesta Mikkelissä kertoi aiemmin Länsi-Savo.
Ministeritasolta arvostelua Mikkelille
Mikkelin vastaanottokeskus herätti tällä viikolla keskustelua, kun Yle uutisoi kaupungin vuokraavan rivitaloasuntoja keskuksen käyttöön. Mikkelistä vahvistetaan STT:lle, että kaupunki irtisanoo yhdeksän rivitaloasukkaan vuokrasopimusta vuoden lopussa. Rivitalot vuokrataan Luona Oy:lle, joka pitää naapurissa sijaitsevaa vastaanottokeskusta. Keskus tarvitsee lisää tilaa kasvattaakseen paikkamääräänsä noin 100 asiakkaasta 300 asiakkaaseen.
– Alkuperäinen sopimus Mikkelin kaupungin kanssa koski päärakennusta. Kun kävi ilmi, etteivät päärakennuksen tilat riittäneet tavoiteltuun kapasiteettiin, etsimme kaupungin kanssa yhdessä vaihtoehtoja. Ratkaisu löytyi päärakennuksen välittömästä läheisyydestä sijaitsevista rivitaloista, Luona Oy:stä kerrottiin STT:lle perjantaina sähköpostitse.
Yhteensä 13 rivitaloasukkaan täytyy muuttaa muualle. Osa rivitalon asunnoista oli jo valmiiksi tyhjillään.
Esimerkiksi perussuomalaisten sisäministeri Mari Rantanen ja valtiovarainministeri Riikka Purra arvostelivat erityisesti sitä, että Mikkelin kaupunki iloitsi keskuksen tuovan alueelle elinvoimaa ja "valtion rahoja merkittävän määrän". Keskukseen tulee 15 työpaikkaa ja alue saa uusia asukkaita.
Rantanen kirjoitti viestipalvelu X:ssä, että ei ole "valtion rahaa", on vain veronmaksajien rahaa.
– Yhteiskunnan tulee ensisijaisesti huolehtia omistaan. Siksi 0 turvapaikanhakijaa on hyvä tavoite, Rantanen muun muassa kirjoitti.
Myös opetusministeri Anders Adlercreutz (r.) ihmetteli Ylellä, eikö Mikkelin keskuksen laajentamisen sijaan olisi voinut vaikkapa jättää lakkauttamatta Vöyrin Oravaisten vastaanottokeskuksen. Paikkakunnalla on vastustettu lakkautusta.
Kilpailutettiin alueelle Mikkeli-Savonlinna
Nurmen mukaan lisää tilaa ei tarvita erityisesti juuri Mikkeliin, mutta 300 paikan koko on Maahanmuuttoviraston nykylinja laitostyyppisissä keskuksissa. Määrän on laskettu olevan mahdollisimman kustannustehokas ja toisaalta turvallinen.
Mikkelissä uusia tiloja tarvitaan, sillä nykyiseen vastaanottokeskukseen ei mahdu 300:a ihmistä. Nurmen mukaan Mikkelin keskukselle ei voida sallia pienempää paikkamäärää, sillä sitä ei voi kohdella eri tavalla kuin muita samaan aikaan kilpailutettuja keskuksia.
Maahanmuuttovirasto ei erityisesti ole vaatinut keskusta juuri nykyisiin tiloihin tai edes Mikkeliin, vaan kilpailutti keskuksen viime vuonna laajemmalle alueelle Mikkeli–Savonlinna.
– Ja kilpailutusvaiheessahan Maahanmuuttovirastolla ei ole tietoa siitä, mille paikkakunnille tai mihin kiinteistöihin toiminta tällä kilpailutetulla alueella sijoittuu.
Luona Oy kertoo kartoittaneensa Mikkeli–Savonlinna-alueella useita vaihtoehtoja, mutta muut kohteet eivät yrityksen mukaan soveltuneet vastaanottokeskuspalveluiden tuottamiseen.
– Mikkelissä sen sijaan oli vastaanottokeskus, joka on toiminut vuodesta 2015, ja se tarjosi parhaat edellytykset toiminnan jatkamiselle.
Mikkelin tilanne ei Migrin Nurmen mukaan liity suoraan siihen, että Maahanmuuttovirasto ilmoitti aiemmin tänä vuonna 26 vastaanottokeskuksen sulkemisesta.
Sulkemiset johtuvat siitä, että Suomeen tulevien turvapaikanhakijoiden määrä on vähentynyt selvästi. Syiksi Nurmi listaa ainakin itärajan sulun ja sen, että Ukrainasta on tullut vähemmän ihmisiä kuin sodan alussa.
Maahanmuuttovirasto on arvioinut, että tänä ja ensi vuonna Suomeen saapuisi 8 000–12 000 ukrainalaista tilapäisen suojelun hakijaa.
Entä jos Ukrainassa esimerkiksi sotatilanne muuttuisi, täytyisikö Suomessa varautua suurempiin pakolaismääriin?
– Maahanmuuttoviraston puolesta me joudumme varautumaan aina kaikenlaisiin skenaarioihin. Jos Ukrainan tilanne vaikeutuisi tai muita uusia geopoliittisia kriisejä syntyisi, niin se toki voisi silloin heijastua merkittävästikin Suomeen kasvavina maahantulijamäärinä.
Kunnat toivottavat vastaanottokeskukset tervetulleiksi
Kunnat suhtautuvat useimmiten myönteisesti vastaanottokeskuksiin, Nurmi sanoo.
– Lähtökohtaisesti nykyisin ylivoimainen valtaosa kunnista ottaa vastaan tämäntyyppisen toiminnan ihan tervetulleena. Eivät tietenkään kaikki, mutta pääsääntöisesti suurta vastustusta vastaanottokeskusten perustamiset eivät aiheuta.
Nurmi sanoo ymmärtäneensä, että asenteissa on tapahtunut olennainen muutos menneisiin vuosiin nähden.
Yhtenä osasyynä myönteisyyteen Nurmi pitää sitä, että kansainvälisen suojelun hakijat ovat tulleet nimenomaan Ukrainasta. Toisekseen Nurmi huomauttaa kuntien laskusuuntaisesta väestönkehityksestä. Vastaanottokeskukset tuovat kuntiin lisää asukkaita.
Mikkelissä keskuksen uskotaan lisäävän elinvoimaa. Nurmi ei kommentoi Mikkelin kantaa, vaan asiaa yleisemmin.
– Voin kuvitella, että kun kunnat tämän tyyppisiä lausuntoja esittävät, ne ovat tyypillisesti kuntia, joissa on muuttotappiota ja syntyvyys heikkoa. Eli he ajattelevat näitä asioita väestökehityksen näkökulmasta.
Kuntien oma into ei kuitenkaan lähtökohtaisesti vaikuta, kun Maahanmuuttovirastossa pohditaan ihanteellisia paikkoja keskusten sijoittamiselle. Nurmen mukaan sijoittumiseen vaikuttavat esimerkiksi toiminnan kustannustehokkuus alueilla, työvoiman saatavuus, valmiusnäkökulmat ja maahantuloalueet.