Koulujen alkaminen on merkki kesään oleellisesti kuuluvan rippikoulusesongin päättymisestä. Tuhannet ja taas tuhannet nuoret ovat kokoontuneet leirikeskuksiin tai päivärippikouluihin perehtymään niin kristinuskoon kuin elämän peruskysymyksiin.
Tänä kesänä rippikoulut ovat nousseet otsikoihin poikkeuksellisen usein. Alkukesästä kerrottiin rippikoulujen suosion kasvusta, mikä näkyi muun muassa pääkaupunkiseudulla nopeasti täyttyneinä ryhminä. Mukaan on halunnut iso joukko myös sellaisia nuoria, jotka eivät kuulu kirkkoon, ja joita ei välttämättä ole edes kastettu.
Rippikoulun käyminen ei edellytä kirkkoon kuulumista tai kastetta, mutta koulun päättävään konfirmaatioon pääsee osallistumaan vain kastettu seurakunnan jäsen. Osa nuorista on liittynyt kirkkoon, osa on kastettu ennen rippikoulua. Näin on tapahtunut myös Seinäjoen seurakunnassa.
Ihan joka paikassa kaikki ei ole kuitenkaan mennyt niin kuin pitäisi. Tänä kesänä rippileirit ovat kohdanneet poikkeuksellisen paljon niin julkisuuteen kuin jopa rikostutkintaan saakka päätyneitä ongelmia.
Merikarvialla rippileiri jouduttiin lopettamaan kirkkoherran epäillyn alkoholinkäytön ja epäasiallisen kielenkäytön vuoksi. Kankaanpäässä leiriä vetänyt pastori vaihdettiin toiseen kesken leirin, ja kaksi leiriläistä lähetettiin kotiin.
Pihtiputaalla nuorisotyöntekijä poistettiin rippileiriltä epäasiallisen käytöksen takia. Hollolassa leiriläiset selvittelivät välejään väkivaltaisesti.
Viimeisin julkisuuteen noussut tapaus tulee Haminasta, missä isoseksi tekeytynyttä aikuista miestä epäillään seksuaalisesta kajoamisesta lapseen.
Jokainen tapaus on jäsenkadosta kärsivälle kirkolle liikaa. Vaikka ikäluokista noin 80 prosenttia käy rippikoulun, ei se tarkoita sitä, että he jäisivät mukaan seurakunnan toimintaan. Kirkosta eroavat eniten nuoret aikuiset, juuri ne samat ihmiset, jotka vain muutamaa vuotta aiemmin ovat rientäneen innolla rippikouluun ja leireille.
Kielteinen julkisuus ei ainakaan pitovoimaa kasvata.
Toimiminen nuorten kanssa on haastavaa, ja se vaatii asianmukaisen ja riittävän koulutuksen. Leirin aikuisten ja leiriläisten välisenä linkkinä toimivien isosten rooli korostuu etenkin ongelmatilanteissa.
Kirkolle rippileiri on tärkeä imagokysymys, josta on osattava pitää huolta. Päättyvän kesän poikkeukselliset epäselvyydet on perattava perin pohjin samalla kun mietitään, ovatko esimerkiksi leirien turvallisuusohjeet ajan tasalla.
Turvallisuudessa kyse on paljosta muustakin kuin siitä, että järvelle lähtiessä muistetaan laittaa pelastusliivit päälle. Se on varmasti tiedostettu, mutta on välttämättä joka paikassa vielä sisäistetty? Kesän aikana käyty keskustelu antaa viitteitä siitä, että tekemistä tämän suhteen riittää.