Seinäjoki ei ole ainut keskustan tyhjenemisestä kärsivä kaupunki. Sama tilanne on mm. Hämeenlinnassa, Kouvolassa ja Porissa. Seinäjoen tilanne poikkeaa muista siinä, että peltomarketit ovat tyhjentäneet keskustasta ihmisten lisäksi myös liiketilat.
Joka viides keskustan liiketiloista on tyhjillään. Ideaparkin kylkeen rakentuva Kärkkäisen liikekeskus tyhjentää loputkin.
Seinäjoen tulisi ottaa mallia Tampereesta, elinvoimakyselyn ykkösestä. Siellä kaikki merkittävä rakentaminen on keskittynyt ydinkeskustaan. Nokia Areena hotelleineen, Ratinan stadion, Koskikeskus ja jalkapallostadion ovat kilometrin säteellä keskustasta.
Toivottavasti meilläkin olisi rohkeutta ja viisautta keskittää ainakin julkinen rakentaminen tulevina vuosina asemanseudulle.
Kun Toivo Sukari oli esittelemässä Ideaparkia valtuustossa kahdeksan vuotta sitten, ehdotin, että hän rakentaisi Seinäjoelle ensimmäisen Ideaparkin, mihin pääsee suoraan junalla. Eli Anttilan parkkipaikalta parin kadun ja yhden rautatien yli Pohjaan. Se olisi pelastanut keskustan elinvoiman.
Sukari piti ajatusta hyvänä, mutta se ei sopinut hänen aikatauluihinsa. Alueen kaavoitus kun olisi vienyt pari vuotta. Rakentaminen piti aloittaa heti.
Liikekeskuksen valmistuttua Sukarilta kysyttiin, miksei hän ota miljoonia pois parkkimaksuilla. ”Eihän siellä sitten olisi asiakkaita”, Sukari vastasi. Bingo!
Seinäjoen tämän vuoden ensimmäisessä valtuustossa väiteltiin liki kolme tuntia lauantain ilmaisesta parkkiajasta kadunvarsipaikoilla. Toimenpiteen tarkoitus oli sekä auttaa keskustan yrittäjiä että autolla liikkuvia kaupunkilaisia. Hinta olisi vuodessa 120 000 euroa. Eihän sillä keskustaa yksin pelasteta, mutta tuskaa vähän helpotetaan. Ei ole kaupungin asia tukea verovaroista yrittäjiä ja autonomistajia, sanoivat kokeilun vastustajat. Mielestäni on.
Kaupungin verorahoista tuetaan paikallisliikennettä vuodessa kahdella miljoonalla eurolla, teatteria, uimahallia ja kirjastoa kymmenillä ja jopa sadoilla tuhansilla euroilla. Hyvä niin.
Joukkoliikenne ei Seinäjoen kokoisessa kaupungissa toimi nyt eikä lähitulevaisuudessa. Keskustaan tullaan vielä pitkään omilla autoilla.
Todellisuudessa keskustan alasajo alkoi jo silloin, kun muutamat kadut muutettiin yksisuuntaisiksi ja otettiin käyttöön parkkikiekkojen sijaan parkkimittarit. Tällä toki mahdollistettiin parkkihallien rakentaminen, mutta samalla karkotettiin keskustan liikkeistä asiakkaat. Milloin olette nähneet viimeksi keskustassa maakunnasta tai liitoskunnista tulleita asiakkaita. Kyllä he Ideaparkin, Prisman ja Päivölän Citymarketin ilmaisille parkkipaikoille ajokkinsa ohjaavat.
Kysymys ei ole mistään suorasta yritystuesta vaan oikeudenmukaisuudesta. Sukarin liiketoimintaa tuettiin yli 10 miljoonalla eurolla rakentamalla liikennejärjestelyt, joiden ansiosta Ideaparkin ilmaisille parkeille pääsee tasaista asfalttibaanaa pitkin.
120 000 euron panostus keskustan yrittäjille on siihen verrattuna pieni pisara meressä. Toisaalta nämä veroeurot tulevat varmasti moninkertaisina kaupungin kirstuun yrittäjien maksamina lisääntyvinä kiinteistö-, yhteisö-, tulo- ym. veroina.
Olen tehnyt aiheesta viimeisen 10 vuoden aikana 6–7 valtuustoaloitetta. Perusteluina niiden torppaamiselle on aina ollut parkkiyhtiön talouden romahtaminen.
PS. Tähän loppuun koen asialliseksi ilmoittaa, etten ole koskaan oleskellut asiattomasti minkään kauppakeskuksen tiloissa, kuten Eparin Ruusuja ja risuja -palstalla raukkamaisesti nimimerkin suojasta väitettiin.
Erkki Valtamäki
Seinäjoen kaupunginhallituksen 2. varapuheenjohtaja (ps)