Suomen talousahdinkoa luotaavan kirjan julkaissut Jan Vapaavuori (kok.) suomii voimakkaasti edellisiä hallituksia ja suomalaista politiikkaa.
Vapaavuori arvostelee erityisesti Kataisen hallitusta (2011–2014) ja samalla kehuu Esko Ahon (1991–1995 ja Paavo Lipposen (1995–1999) ensimmäisen kauden hallitusta ikävienkin asioiden saattamisesta maaliin.
Kataisen kuuden puolueen sixpack-hallitusta Vapaavuori kutsuu pakkoavioliitoksi, kun perussuomalaiset eivät jytkyn jälkeen lähteneet hallitukseen. Päätöksenteko tökki ja sote-uudistusta ei saatu tehtyä.
Vapaavuori keskittyy kirjassaan tarkastelemaan suurilta osin aiempien hallituksien epäonnistumisia.
Kataisen kuuden hallituspuolueen sixpackin epäonnistumisia seliteltiin usein liian polarisoituneella hallituspohjalla.
Sen vuoksi kysyimmekin Jan Vapaavuorelta, mikä sitten nykyistä kolmen puolueen hallitusta vaivaa, kun nyt jo pakkolait on haudattu ja sotestakin tuli hallituskriisi?
– Hyvä kysymys. Tällä hallituksella pitäisi olla huomattavasti paljon paremmat edellytykset toimia kuin edellisellä.
Vapaavuori pohtii, että järjestäytynyt vastarinta on ideologisista syistä (hallituksessa ei ole yhtään vasemmistopuoluetta) suurempaa kuin edellisellä.
– Osin kysymys on siitäkin, että siellä on aidosti monimutkaisia asioita, kuten sote-uudistus, jota olisi kaikissa olosuhteissa vaikea ratkaista.
– Voi olla kyse myös osaamattomuudesta ja taitamattomuudesta. Kaikkiaan nämä ovat aina monien tekijöiden summia.
Kokoomuksen kenttä ei ole katsellut mielissään, kun puolue on joutunut taipumaan muun muassa sotemallissa, hallintarekisterilaissa ja paikallisen sopimisen edistämisessä.
Miten näet kokoomuksen aseman tässä hallituskolmikossa?
– Täytyy sanoa, että hallitusohjelman linjaukset, sen talouspoliittinen perusviritys on varsin kokoomuslaista tekstiä valtiontalouden sopeuttamisesta rakenteiden uudistamiseen ja sääntelyn vähentämiseen. Perusviritys on kokoomuslainen ja siinä mielessä pitäisi olla hyvät edellytykset.
Vapaavuori muistuttaa, että kokoomus tottui pitkään olemaan johtava puolue.
Ja nyt kenttä odottaa samanlaista tulosta puolueelta, joka ei kuitenkaan ole kuskin paikalla.
– Se on sitä kipuilua, kun ei enää tietenkään olla ykköspuolueena. Ehkä tässä näkyy myös tuskastuminen siihen, ettei hyvä hallitusohjelma näytä ainakaan vielä konkretisoituvan.
Vapaavuori ilmoitti torstaina, ettei hän lähde haastamaan puolueen istuvaa puheenjohtajaa Alexander Stubbia ensi kesän puoluekokouksessa. Vapaavuoren mukaan koskaan ei voi sanoa ei koskaan, mutta hän pitää hyvin epätodennäköisenä, että pää kääntyisi.
– En poissulje sitä, ettenkö voisi lähteä ehdolle pääministerikisaan joskus myöhemmin.
Vapaavuori siirtyi puolisen vuotta sitten Euroopan sijoituspankin varapääjohtajaksi. Sitä ennen hän koki kirvelevän tappion kokoomuksen puheenjohtajavaalissa Stubbille.
Ex-ministerillä on nykyistä pankkipestiään jäljellä kolme ja puoli vuotta. Hän ei poissulje mahdollisuutta, etteikö voisi lähteä jälleen ehdolle vuoden 2019 eduskuntavaaleihin.
– Palaaminen politiikkaan on aina luonteva vaihtoehto. Täytyy katsoa, miltä maailma silloin näyttää, onko kannatusta ja onko kysyjiä.
Tuolloin, vuonna 2019, Vapaavuori saattaa palata takaisin rajusti kurjistuneeseen Suomeen. Ainakin sellaista kuvaa hän maalaa kirjassaan, jos Suomi ei saa aikaiseksi mittavaa "elämäntaparemonttia".
– Ei ole mitään yksittäistä taikatemppua, päätöstä, muutosta, reformia, sopimusta, joka yksinään ratkaisisi ongelman. Tarvitaan merkittävä määrä oikeaan suuntaan vieviä päätöksiä monen vuoden ajan.
Vapaavuoren mukaan valtiontalous ja yksikkötyökustannukset on pakko saada kuntoon.
– Ne eivät yksinään riitä. Tarvitaan uudistuksia, jotka lisäävät Suomen houkuttelevuutta liiketoimintaympäristönä. Tärkeimmät liittyvät työelämän pelisääntöihin, joita pitää pystyä joustavoittamaan. Myös verojärjestelmää pitää muokata.
Vapaavuori kiittää nykyistä hallitusta siitä, että sen tilannekuva ongelmista on edeltäjäänsä huomattavasti parempi.
– Vielä on kuitenkin liian aikaista sanoa, onnistutaanko tavoitteissa ja ovatko toimenpiteet riittävän monipuolisia ja pitkälle vieviä.
Jos hallitus ei onnistu tavoitteissaan, Suomelle käy Vapaavuoren mukaan huonosti.
– Ei ole mitään luonnonlakia, kuinka alas Suomi voi vajota. Maailmanhistoria tuntee aikansa ykkösvaltioita, jotka ovat dramaattisesti näivettyneet.
Vapaavuoren mukaan huolestuttavinta on se, ettei Suomessa edes ymmärretä, kuinka huolissaan maamme taloudesta pitäisi olla.
JUHA VAINIO / LÄNNEN MEDIA