Uutinen on tärkeä mediasisältö ja tekstilaji, jonka tehtävä on tiedottaa neutraalisti, mitä maailmassa tapahtuu. Uutinen kertoo asiat tärkeysjärjestyksessä ja vastaa kysymyksiin mitä, missä, milloin, miksi ja kenelle asia tapahtui. Uutiset perustuvat faktoihin, vaikka se ei nykyisessä mediamaisemassa olekaan enää itsestään selvää.
Uutisia voi kuluttaa monella tapaa: niitä lukea, katsoa tai kuunnella. Painettujen sanomalehtien lisäksi uutisia voi lukea lehtien verkkoversioista, katsoa televisiosta tai netistä, kuunnella radiosta tai selailla sosiaalisesta mediasta. Todennäköisesti uutisten katsominen ja kuunteleminen yleistyvät tulevaisuudessa lukemisen kustannuksella.
Visuaalisuutta suosivassa kulttuurissamme kuvitus on yhä tärkeämpi osa uutista. Erityisesti uutiskuvia pidetään puolueettomina ja todistusvoimaisina aineistoina tilanteesta. Myös uutisvideoita pidetään uskottavana kerrontana. Havainnollistavalla grafiikalla voidaan selittää tapahtumien kulkua tai muuttaa luvut ymmärrettäväksi diagrammiksi. Joskus kuvituksella voidaan ottaa kantaa tai huvittaa lukijoita.
Sananvapauteen kuuluut tietojen hankkiminen, levittäminen ja vastaanottaminen – valeuutiset ovat sananvapauden varjopuoli
Uutisten tekeminen perustuu esimerkiksi sananvapauteen eli jokaisella on "oikeus häiritsemättä pitää mielipiteensä sekä oikeus rajoista riippumatta hankkia, vastaanottaa ja levittää tietoja kaikkien tiedotusvälineiden kautta". Toimittajat ilman rajoja -järjestö tarkkailee sanavapauden toteutumista ja julkaisee vuosittain lehdistönvapausindeksiä.
Erityisesti toimittajia velvoittaa sananvapauden lisäksi sananvastuu. Vastuulliset toimitukset, esimerkiksi sanomalehdet, ja toimittajat noudattavat työssään JSN:n ylläpitämiä journalistin ohjeita. Täältä ja täältä voit testata, miten journalistin ohjeiden noudattaminen sinulta sujuisi.
Faktoihin perustuvien oikeiden uutisten lisäksi on olemassa myös valeuutisia, jotka ovat osittain tai kokonaan keksittyjä juttuja, mutta muistuttavat uutisia. Esimerkiksi juttu vanhuksista, jotka karkasivat festareille, ei pohjautunutkaan tosiasioihin.
Valeuutisten ja muun misinformaation tekemiseen ja levittämiseen voi olla useita syitä, kuten rahan, vallan tai huomion tavoittelu, aatteen levittäminen tai ihan vain ajanviete. Tarinamuotoiset valeuutiset saavat usein paljon klikkauksia, joten niiden tehtailu voi olla tuottoisampaa, kun oikean maksullisen journalismin.
On olemassa myös järjestäytynyttä misinformaation tuottamista ja levittämistä, jota on Suomessa tutkinut erityisesti Ylen toimittaja Jessikka Aro. Trollitehtaan toimintaa havainnollistamaan on myös kehitetty peli.
Näin teet uutisia itse
Uutisen tekemiseen löydät ohjeita Jutuntekijän oppaasta. Yksinkertaistettuna työvaiheet ovat 1) ideointi, 2) tiedonhankinta, 3) kuvien ottaminen 4) uutisen kirjoittaminen ja kuvien käsittely, 5) faktojen tarkistus, 6) editointi ja 7) julkaisu.
Tämä Ylen materiaali ohjeistaa uutisvideon tekemiseen seikkaperäisesti. Tästä opetusvideosta saat mallia sommitteluun.
Uutisia voit julkaista esimerkiksi Sanomalehti opetuksessa -sivuston ylläpitämällä Päiväni journalistina -työkalulla tai Aikakausmedioiden Koululehtikoneella.
Hanna Hietikko
