Prosentit, ennusteet, kustannukset.
Kun luemme nuorten työttömyydestä ja hyvinvoinnista, nämä kolme käsitettä nousevat usein esiin. Numeroiden takana on kuitenkin jotain vielä tärkeämpää: nuortemme usko tulevaisuuteen.
Opetus- ja kulttuuriministeriö julkaisi viime viikolla uuden raportin, joka osoittaa selvästi, että nuorten tulevaisuudenusko Suomessa on heikentynyt ja että olemme heikommassa asemassa kuin muut Pohjoismaat.
Kehitys nuorten tulevaisuudenuskossa on asia, jonka pitäisi huolestuttaa meitä kaikkia. Ilman nuorten tulevaisuudenuskoa vaarana on, että sekä yksilöllinen kehitys että yhteiskunnan kasvu pysähtyvät.
Raportin mukaan globaalit kriisit ja koventunut julkinen keskustelu ovat tekijöitä, jotka lisäävät nuorten epävarmuuden tunnetta.
Globaaleihin kriiseihin, kuten ilmastonmuutokseen, on vaikea vaikuttaa yksilönä, mutta polttoaineen ja ruoan hinnannousu tuntuu myös nuorten lompakoissa.
Me kaikki kannamme vastuuta julkisen keskustelun koventumisesta. Jokainen meistä voi vielä miettiä, miten kohtaamme toisen ihmisen ja miten kommentoimme sosiaalisessa mediassa.
Sillä, miten käyttäydymme, on merkitystä, ja meillä on vastuu toisistamme. Eikä tietenkään auta, että yleinen julkinen keskustelu kaikilla tasoilla on enimmäkseen mollivoittoista.
Nuorisotyöttömyys on toinen keskeinen tekijä, joka heikentää nuorten tulevaisuudenuskoa.
RKP esitteli viime viikolla omat toimenpiteet nuorten työllisyyden vahvistamiseksi. Meille on selvää, ettei nuorisotyöttömyys johdu haluttomuudesta, vaan pikemminkin vaikeuksista löytää työtä.
Kun itse opiskelin, kesätöitä oli runsaasti tarjolla. Nykyään niiden löytäminen on vaikeampaa, ehkä tietyt Pohjanmaan alueet poikkeuksena. Myös harjoittelupaikkoja oli aiemmin enemmän.
Nykyään on tavallista, että opiskelija suorittaa kolme tai neljä harjoittelua osana korkeakoulututkintoaan. Siitä huolimatta, että jalka on jo työmarkkinoiden oven välissä, se tärkeä ensimmäinen työpaikka ei silti irtoa. Mutta juuri se lisäisi toivoa ja vahvistaisi itseluottamusta.
Syitä työpaikkojen puutteeseen on monia. Esimerkiksi julkisen sektorin säästöt, demografiset muutokset, kulutuksen ja kysynnän väheneminen, mikä vähentää tuotantoa, sekä yhteiskunnan digitalisoituminen.
Nuorten tulevaisuudenusko on kovaa valuuttaa. Ilman sitä ja ilman nuorten rohkeutta panostaa tulevaan, Suomi ei saavuta tarvitsemaansa kasvua.
Meillä kaikilla on vastuu yrittää kääntää kehitystä, esimerkiksi tarjoamalla mahdollisuuksia koulutukseen, työhön ja harrastuksiin, luomalla edellytyksiä perheen perustamiselle, kuluttamiselle sekä tekemällä mahdolliseksi tärkeät tulevaisuusinvestoinnit, kuten asunnon ostaminen tai talon rakentaminen.
Kyllä, maailma on muuttunut, eikä se ole enää samanlainen kuin viime vuosikymmeninä. Globaalit kriisit ovat todellisuutta, eikä niiden nopeaa loppua valitettavasti ole näkyvissä.
On vaikea luvata nuorille parempaa maailmaa, vaikka kuinka haluaisimme. Sen sijaan voimme luvata, etteivät nuoret joudu kohtaamaan maailmaa yksin. Meidän on nähtävä ja kuultava heidät paremmin.
Näin voimme rakentaa luottamusta, josta toivottavasti muodostuu yksi parempaa tulevaisuudenuskoa kantava kivijalka.