Aamu alkaa, pieni koululainen sujauttaa kengät jalkaan ja repun selkään. Koulumatka taittuu pyörällä muutamassa minuutissa lähikoululle. Mutta ei enää kauan, jos Seinäjoen kaupungin päätös sulkea kyläkouluja jatkuu. Monen turvallisesta koulutiestä tulee vaarallinen ja uuvuttava linja-automatka.
Miksi lasten tulee kärsiä? Tähän saamme vastauksen, kun tarkastelemme Seinäjoen kaupungin suunnitelmia hieman tarkemmin.
Kaupungin strategiassa linjataan, että asukkaille tärkeimpiä ovat turvallisuus ja arjen sujuvuus, ja että hyvät palvelut ovat keskeinen asuinympäristön laatutekijä. Strategian mukaan Seinäjoki haluaa olla kaupunki, jossa kasvava kaupunki yhdistyy elinvoimaiseen maaseutuun.
Strategia on siis ristiriidassa suunniteltujen toimenpiteiden kanssa, joissa kouluja ajetaan alas ja palveluverkkoa heikennetään, erityisesti maaseudulla. Tavoitteet ovat nyt päinvastaisia, sillä turvallista arkiympäristöä sekä kylien elinvoimaa ja palveluita heikennetään.
Kaupunkistrategiassa linjataan myös, että Seinäjoki tarjoaa asumismahdollisuuden sekä kaupungissa että elinvoimaisella maaseudulla. Alueiden houkuttelevuuden kannalta juuri koulu on se, joka pitää alueen houkuttelevana lapsiperheille.
Koulujen lakkauttamista on perusteltu säästöinä, vaikka kaupungin talousarvio on budjetoitu 8,8 miljoonaa euroa ylijäämäiseksi.
Seinäjoen kaupungin talousarviossa linjataan, että palvelutasosta ja -määrästä on mahdollista tinkiä väliaikaisesti. Koulun lakkauttaminen ei kuitenkaan yleensä ole väliaikainen toimi, vaan käytännössä pysyvä tai hyvin vaikeasti peruttava ratkaisu.
Koulujen lakkauttamista on vaikea sovittaa yhteen sen kanssa, että kaupunki markkinoi itseään kasvavana, palveluiltaan toimivana ja vetovoimaisena paikkana.
Tarkastellaanpa Peräseinäjoen Alaviitalan koulun lakkauttamista. Kustannuslaskelmat eivät puolla lopetuspäätöstä. Riskunmäen ja Honkakylän asuntoalueet kehittyvät, ja aktiivinen kylätoiminta on saanut uusia rakentajia liikkeelle.
Lapsimäärä on kasvussa, mikä ei millään tapaa puolla koulun lopetuspäätöstä. Päinvastoin, lapsimäärän kasvu voi tulevaisuudessa tarkoittaa Alaviitalan koulun laajennusta tai jopa uuden, isomman koulun rakentamista alueelle.
Jos Seinäjoki todella haluaa olla asukkaidensa luottamuksen arvoinen, sen on näytettävä se päätöksissä, ei vain asiakirjojen kansilehdillä.
Kaupunkia ei rakenneta uskottavaksi purkamalla lasten arjen turvallisuutta ja maaseudun elinvoimaa. Lapsiperheiden arki on jo nyt raskasta ja kuormittavaa. Kaupungin palveluverkon supistaminen aiheuttaa kohtuutonta venymistä lapsilta ja vanhemmilta.
Kuinka monen lapsen ja vanhemman täytyy uupua ja menettää terveytensä tämän asian äärellä?
Miksi lapsen täytyy ylipäätään taistella koulunsa puolesta, ja millaisen kuvan se jättää hänelle omasta kaupungistaan? Ei ainakaan positiivista, sellaista, joka kannustaisi häntä jäämään Seinäjoelle asumaan ja rakentamaan perhettä tulevaisuudessa.